UUSIN JUTTU ALIMPANA

Toukokuussa 2021 EU-johtajat, EU:n toimielimet, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat kokoontuivat Portugaliin vahvistaakseen sitoutumisensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon. Huomioikaamme Porton sosiaalialan huippukokouksen asiakirjan 20. kohta Peruspalvelujen saatavuus, jossa todetaan mm: "Jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat (...) puhtaanapito (...)".

Euroopan Unionin ylevistä arvoista huolimatta vanha luokkajako vaikuttaa yhä. Esimerkkeinä Ruotsissa aatelin suuri maanomistus ja Ranskan ENA-koulu (Ecole Nationale d’Administration), jonka presidentti Macron joutui lopettamaan laitoksen elitistisyydestä nousseen porun vuoksi. ENA-asennetta ehdittiin käydä hakemassa Suomestakin. Luokkaluonteen palauttaminen Suomeen on hyvinvointivaltion tekojen korvaaminen kauniilla periaatteilla ja "Maailman onnellisin kansa" yms. iskulauseilla.

Ei ole olemassa yhtään syytä sallia yleisen siisteyden heikentyminen. Siisteys on tasa-arvoa, se kuuluu kaikille ja ihan jokaisen velvollisuus on hoitaa osansa. Passiivisuus asiassa on loukkaus kansalaisia kohtaan. Helsingissä joidenkin metroasemien yleinen meno on kylmäävää. Vain yläluokkaisen ylimielinen voi seurata tätä kaikkea välinpitämättömänä. Citykulttuuri riistää kansalaisilta kunnian ja sivistyksen tuoden tilalle kulttuurittomuuden ja ankeat esikaupungit.

PS.
Avoroskikset ovat citytesti, jolla katsotaan mitä kansa kestää. Leipäjonothan meillä jo on ja ne on kestetty mukavasti. Mutta eliitiltä eivät ideat lopu.

Kalle Sorainen
Helsinki
20.9.2021, päivitys 24.11.2021, päivitys 8.8.2022,
päivitys 12.8.2022, 23.1.2024.

2. - "Suomalaiset kunnioittavat omaa maataan. Se näkyy vaikkapa sääntöjen noudattamisena ja roskien keräämisenä. Toivoisin, että samaa olisi enemmän omassa kotimaassani". Näin sanoo jääkiekkoilija Brian O'Neill, joka on viidettä kauttaan Jokereissa pelaava Helsingissä asuva yhdysvaltalaispelaaja. Brian sanoo vuosiensa Suomessa olleen hienoja "päivästä yksi alkaen". (Lähde: Iltalehti 4.1.2022).

4. - Kuva yllä: Tervetuloa vastuullisuuden päätepysäkille! Se löytyy kun olet kävellyt julisteen ohi ja astut ulos. Vastassa on turhan usein avoroskisten kunniavartio. Lisäksi metroaseman ympäristössä 2–4 avoroskista tuo katukuvaan usein omaa charmiaan. Siisteys OUT, keskiaika IN. Menneinä vuosikymmeninä totuin siistiin Helsinkiin eikä tuo hapatus haihdu vaikka taso on laskenut.

Vuosaaren metroasema ei ole EU-kunnossa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kahdeskymmenes periaate Peruspalvelujen saatavuus kokonaisuudessaan: "Jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne. Tällaisten palvelujen saatavuuteen on tarjottava tukea niitä tarvitseville".

A. Lisäksi:
Helsingin kaupunkistrategia vuosille 2021–2025, osa Toimiva ja kaunis kaupunki:"... Strategiakaudella kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että viihtyisän kaupunkitilan perusedellytyksistä, kuten puistojen ja katujen siisteydestä, pidetään huolta kaikkialla Helsingissä."

B. Sekä:
"Ihmisoikeuksiin perustuvat palvelut - Helsingin kaupunki on sitoutunut tavoitteeseen, että jokainen kaupunkilainen voi elää Helsingissä hyvää elämää sellaisena kuin on ja saada tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua kaupungin palveluissa". (Lähde: Ihmisoikeuksien Helsinki. https://ihmisoikeudet.hel.fi)

C. Ja vielä lisää:
"Tarvitsemme tasa-arvoa kaikille ihmisille, ja tasa-arvolla tarkoitamme kaikenlaista tasa-arvoa." Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. (Lähde: Poliittiset suuntaviivat ... sivu 11. - pdf isbn 978-92-76-14351-2.) Helsingin katujen ylläpito on luokiteltu "tietyn" teeman mukaisesti, jonka suhde Euroopan komission puheenjohtajan ihanteelliseen tasa-arvopuheeseen on kiinnostava.

D. Ja vieläkin.
Joulukuussa 2021: Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. (Lähde: Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko. Selonteko kuvaa ja linjaa toimia, joilla julkinen valta turvaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Selonteko tähdentää viranomaisten perus- ja ihmisoikeusosaamisen sekä laillisuusvalvojien toiminnan merkitystä ja voimavarojen turvaamista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:92.)

E. Ja lopuksi
Läheisyysperiaatteen (subsidiariteetti- tai toissijaisuusperiaate) mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä jne. jne., josta herää toive katuroskisten saamisesta kiinni mutkattomasti, mutta maapallolla ei ole yhtään ihmistä, joka tietää mitä subsidiariteetti on ja pystyy selittämään sen niin, että kuulijan korvista ei nouse höyry.

Kun sanat ovat tekoja pitäisi Vuosaaren metroaseman katuroskisten olla kunnossa. Eivät ole. Sama koskee monia haittoja tuottavaa talven liukkautta, jonka puutteellinen hoito loukkaa ihmisoikeuksia. Yllä olevia asiakirjoja lukiessa hämmentyy. Esimerkiksi kohta A. "... kiinnitetään erityistä huomiota ..." eli myönnetään ongelma, mutta kevyellä hallintokielellä. Raskaampaa muotoilua olisi tarjolla kuten "seurataan / tarkastetaan aktiivisesti", "korjataan välittömästi / viipymättä", "edellytetään säännöllistä raportointia" ja "seuraamuksia jos asiaa ei hoideta" tms. Hallinnossa on sulkuja, jotka estävät jopa ihmisoikeuskysymysten seuraamisen, korjaamisen, tiedon kulun sekä avoimen käsittelyn. Julkilausumapolitiikkaa vetävät poliitikot vierastavat todellisuutta ja peittävät puutteet ylväillä tavoitteilla ja iskulauseilla!

Kansainvälisissä kokouksissa suomalaiset ovat perinteellisesti esiintyneet hyvinvointivaltion edustajina, jonka asiat ovat kunnossa. Ennen tähän oli perusteet, mutta asetelma on muuttunut kun Valko-Venäjällä suomalainen näkee, että "Minsk yllättää siisteydellään (...) ... ihmetyksen aihe on kaupungin absoluuttinen siisteys. Tupakannatsoja tai karkkipapereita ei näe missään." (Lähde: Iltalehti 20.1.2018 sivut 38–39.) Onko hyvä siisteys osoitus kamalasta autoritaarisuudesta?

Poliisi ja esim. MTV3:n Rikospaikka-ohjelma kertovat asioita, jotka eivät sovi maamme viralliseen narratiiviin. Helsingin yleisen järjestyksen tila on huolestuttava. Tässä tilanteessa syksyllä vuonna 2021 Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli ryhmäaloitetta antirasistisen strategian laatimiseksi vaikka nykyisyytensä, historiansa ja muinaisuutensa puolesta Suomi on tasa-arvon huippumaa. Suomessa ovat voimassa YK:n ihmisoikeudet, EU-normit, oma perustuslakimme ja esim. Ihmisoikeuksien Helsinki -sivusto (https://ihmisoikeudet.hel.fi). Kun näiden päälle halutaan vielä antirasistinen strategia se on tårta på tårtaa, jolla pyritään hämärään hallinnolliseen vallankäyttöön. Aloitteen takana on arjen yläpuolelle itsensä asemoiva yläluokka. Uusi aristokratia palvelijoineen siirtää yliviritetyllä ihanteellisuudella huomion pois kansalaisten huonontuvasta arjesta. Mallia on otettu 1960-luvun USA:sta, joka levitti demokratiaa ja vapautta ympäri maailman vaikka maassa oli virallinen rotuerottelu ja uskomattomat slummit. - jatkuu kuvan alla.

5. - Yllä: Viesti todellisuudesta. Helsingin Vuosaaressa koululaisten kiitettävä siisteysvastuullisuus tuotti hienon julisteen bussipysäkille joulukuussa 2021.

6. - Yllä: Helsingin Vuosaaren Rastilassa on Suomen suosituin leirintäalue, jossa mm. kartanoravintola sekä metroasema aivan lähellä. Vuonna 2016 yleiskaavaluonnoksessa leirintäalueen peitti massiivinen kerrostaloalue. Pelastetaan Rastila -yleisötilaisuudessa silloinen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki sai suoraa palautetta: Rastilan leirintäalue on säilytettävä. Keskustelu oli asiallista, mutta tilaisuuden tunnelma oli suomalaisittain poikkeuksellisen tiivis.

7. - Alla: Tupa oli täynnä. Itä-Helsingin Roihuvuori on puistomainen asuinalue, johon kaupungin väestönkasvu tuo rakennuspainetta. Keskustelu asiallinen ja vilkas. Asukkaat arvostavat Roihiksen luontohenkistä väljyyttä. 22.10.2019.

Suomessa muistettakoon Neuvostoliiton tilanne 1980-luvun lopulla: Perustuslaki takasi sananvapauden, hyvät strategiat, rauha, ystävyys, solidaarisuus ja ihmisoikeudet oli kirjattu ihanteellisen monisanaisesti, julisteiden iskulauseet ylväitä, johtajat vilkuttivat korokkeella, "kansa" marssi hurraten torilla ja vihapuhujat oli lukittu sinne mihin ne kuuluivat. Julkilausumat olivat kunnossa. Ongelmaksi muodostui kansalaisten arki ja todellisuus, kulissit romahtivat, alkoi estoton puhe ja systeemi kaatui kun ei enää voitu pelotella väärien sanojen seurauksista.

Kalle Sorainen
16.1.2022

PS."Ympäristö ei ole teatterin lavaste vaan kiinteä osa ihmisten elämää ja identiteettiä. Kun alueella on viihtyisää asua, sen tuntee kodikseen". Näin esittäyttyi vuoden 2022 alussa Vantaan kaupunginmuseon Kaupunki ilman identiteettiä? Näyttely vantaalaisista kulttuuriympäristöistä Tikkurilan vanhalla asemalla.

8. - Rojalismi ratkaisu roskaamiseen?

Englannissa 8-vuotias prinssi George on kunnostautunut koulussa:– Kun juttelin hänen (Georgen) kanssa tässä yhtenä päivänä, hän ilmaisi olevansa hiukan hämillään, vähän ärsyyntynytkin siitä, että vaikka he keräävät yhtenä päivänä kaikki roskat yhdestä paikasta, seuraavalla kerralla paikka on taas täynnä roskia, Georgen isä, prinssi William kertoo.– George ei pysty ymmärtämään, mistä se kaikki roska tulee, William jatkaa.Prinssit tulivat samalla ottaneeksi kantaa maapallon tilaan, jota paitsi roskaaminen ja kaikenlainen saastuminen myös ilmastonmuutos uhkaa. (Lähde: Iltalehti 17.1.2022)

Vuonna 1918 Suomi ratsasti valtiomuotojen marketissa valikoimaa katsellen. Tulikohan sittenkin napattua mukaan väärä tuote. Jos meillä olisi nyt kunkkuna HM Väinö V saisimme mahtikäskyn, joka panisi roskat riviin ja roskaajat ...

9. - RAJASTA REVIIRIIN - PÄÄKAUPUNKISEUDUN UUSTONTTIAIDAT.

Siisteys on kivaa. Niin kivaa, että sitä suojellaan aidoilla. Nykyisin pääkaupunkiseudulla aitoja ilmestyy tonttien ympärille. Tehostunut tonttiaidoitus on millenium-muoti eli ilmiönä noin 20-vuotias.

Tonttiaita on kustannus, jonka toivotaan maksavan itsensä takaisin tavalla tai toisella. Varakkaille aidan hankinta on helpompaa, mutta joskus aitatarpeen täyttäminen voi olla pois jostakin ja jotkut joutuvat elämään ilman lisäturvaa. Joskus kunta maksaa aidan. Matalissakin tonttien uusaidoissa on usein lukittava portti. Viesti on selvä - aita on raja, reviiri tai linnoitus. Miten vain haluatte, mutta lisää niitä tulee. Tonttiaitojen pystytysmuoti on citykulttuuria ja jos se ei maistu niin ainahan voi muuttaa pois. Helppoa, eixtotta?

10. - Yllä: Tämän tontin kerrostaloilla on ikää noin 55 vuotta ja asukkaita ainakin tuhat. Viime vuosituhannella alue ehti vakiintua, mutta alkaneella vuosituhannella on ilmennyt tarve tontin aitaamiseen.

11. - Alla: Matalissakin tonttien uusaidoissa on usein lukittava portti. Viesti on selvä - aita on raja, reviiri tai linnoitus. Miten vain haluatte, mutta lisää niitä tulee.

Euroopassakin on maita, joissa yksityistalojen turvajärjestelyt ovat yleisesti raskaammat kuin mihin Suomessa on totuttu, kertoen luokkaeroista ja rikollisuudesta. Seuraava vaihe ovat aidatut asuinalueet, joihin pääsee vain vartioidusta portista ja sitten tulevat monipuolistuvat palvelut suljetulla asuinalueella. USA:ssa on kymmeniätuhansia aidattuja asuinalueita. Haku "gated communities" tuottaa runsaasti aineistoa.

Asumisympäristön tilannetta voidaan käsitellä mm. kaupunginosien turvallisuus-tapahtumissa. Itä-Helsingin Vuosaaressa oli 9.2.2017 asukasturvallisuusilta. Arvokasta tietoa saatiin paloturvallisuudesta, vakuutusasioista yms. Yleistä turvallisuutta käsiteltiin jonkin verran, katujengit eivät olleet esillä. Ennakkotiedoista poiketen poliisin edustaja ei ollut paikalla.

Vuoden 2022 helmikuussa pääkaupunkiseudun katujengit ovat isosti esillä mm. YLEn A-studiossa 9.2.2022. Viesti on selvä: Katujengit ovat olemassa ja ne huolestuttavat. Helsingin uutisissa rikospoliisi kuvaa katujengit kasvavana ilmiönä ja vetää yhteen - "kylmäävää". (Helsingin uutiset 12/2022, 12.-13.2.2022 sivut 4-5)

Vuoden 2022 helmikuussa maamme ulkoista turvallisuutta arvioi valtio-politiikka-asiantuntija -eturivi ja hyvä niin. Katujengien voimistuminen on sisäisen turvallisuuden asia, jonka vaatii vastaavan käsittelyn. Kansalaisilla on oikeus tietää missä mennään.

Ylen A-studiossa 9.2.2022 ei ollut poliitikkoja. Katujengiongelma peitettiin runsaalla puheella, joka oli hetkittäin kiduttavan vaivalloista - oli sanoja, joita ei oikein saisi sanoa tai niitä pitäisi käyttää säästeliäästi. A-studion tyyppistä puhetta harrastettiin Ruotsissa vuosikymmeniä ja nykyisin Ruotsin katujengit haastavat valtion yksinoikeuden voimankäyttöön ja tuloksena on raaka väkivalta. Ruotsin malli on väärä eikä Suomi saa tehdä samaa virhettä.

Tuleeko Suomi suvaitsemaan valtion voimankäytön yksinoikeuden haastamisen? Kun A-studiossa ei ollut poliitikkoja syntyy vaikutelma asian vähättelystä. Poliitikot on kutsuttava jokaiseen studioon käsittelemään katujengien kaikkia ulottuvuuksia. Virkavalta ja asiantuntijat antavat oman tärkeän panoksensa. Jos poliitikkoja ei kutsuta, tulee heidän edistää avointa keskustelua muilla tavoin, jossa toritapaamisilla on tärkeä osa. Mutta poliitikkojen on syytä mennä turvallisuusiltohin ja vastaaviin vaikka yleisöksi monipuolistamaan keskustelua ja rohkaisemaan asukkaita kertomaan avoimesti mm. miksi tonttiaitoja pitää rakentaa. Toistan: Kansalaisilla on oikeus tietää missä mennään.

Miten luodaan katujengistä vapaa kaupunginosa?

Kalle Sorainen
16.2.2022

PS.
"Vihapuhe" on nykyisin rikoksenkaltainen teko. Entä puhumattomuus? Ennen toista maailmansotaa Hitlerin juutalaistoimet olivat tiedossa. Vasta viime vuosina - yli 70 vuotta tapahtumien jälkeen - ovat jotkut tahot joutuneet pyytämään anteeksi, että eivät julkituoneet asiaa jo 1930-luvulla. Miksi he vaikenivat? Siksi, että juutalaisten ihmisarvon puolustaminen olisi loukannut hyvyytensä hehkussa paistatellutta Hitleriä. Kyllä! Vihavaikeneminen on olemassa, mutta miksi sitä ei haluta tuoda rikoslakiin?

15. - Alkaneen vuosituhannen aikana lintujen ruokkiminen on lisääntynyt puistoissa ja pihoilla, josta osoituksena mm. Lintujen ruokkinta kielletty-kylttien lisääntyminen sekä pihojen ja ikkunalautojen likaantuminen. Siemeniä, pähkinöitä yms. jätetään mitä ihmeellisimpiin paikkoihin kuten metroaseman laiturille, talojen leikkipaikkojen tuntumaan jne. Tätä millenium-ilmiötä myös rotat tervehtivät ilolla. Tällaisessa käyttäytymisessä on jotakin syvää vakaumuksellisuutta, peräänantamattomuutta ja tympeyttä kun nyt ei kartakaikkiaan suostuta ymmärtämään, että likaantuminen on huono juttu. Kun ei tunneta siisteysvastuuta kivapuistosta tulee vihapuisto ja kivapihasta vihapiha. Katso: Opit ihmissaunassa - kohta 24.

16. - Yllä: 26.3.2022. Raskas muuttolento vaatii raskaan tankkauksen. Urheilukentälle raskaalla kädellä hoidettu tarjoilu kelpaa myös rotille ja lähitalojen ikkunalaudoilla on nokkimisvuoron odottelijoita. Lintuja on aina ruokittu. Kysymys on siitä, että tämän vuosituhannen aikana ruokinta on lisääntynyt raskaasti. Hitchcock Here We Come! Päivitys 27.3.2022: Herkut kadonneet, kaikki oli kelvannut.

17. - Siisteys ja maailmankehityksen suuri käänne - osa 1/4

Ele Alenius on toiminut ansiokkaasti vapauden, itsenäisen ajattelun ja sivistyksen puolesta. Aleniuksen kirja "Maailmankehityksen suuri käänne" jatkaa samalla linjalla, tavoitteena maailman demokraattinen hallinta, tarkastellen asiaa mikro- ja makroteoreettiselta kannalta. Seuraavassa painotamme mikrotasoa.

"Ihmiskunnan eheyttäminen" on Ele Aleniuksen tavoite. Hän pohtii uuden valistuksen ajan tarpeellisuutta ja sen suhdetta länsimaiden hellimään individualismiin, jolla on vaikutuksensa myös katutason todellisuuteen.

"Mikromaailma käsittelee sitä, miten yksilöt ja pienyhteisöt elämässään tekevät ja mihin pyrkivät, ...". (s. 80). Tiet, kadut, puistot, aukiot, pihat jne. ovat pienyhteisön elämisen raami ja kasvuympäristö. Pääkaupunkiseudun julkisen tilan kunto ei ole tasalaatuinen eli: "Jos halutaan oppia jotakin historiasta ( ... ), on sivistyksen kokonaisolemukseen kiinnitettävä vakavaa huomiota. Nykyisessä kehityksessä on liian paljon merkkejä päinvastaiseen suuntaan" (s. 116).

"... uusliberalismin vaihtoehdottomuus näyttää passivoivan ihmisiä yhteiskunnallisen pysähtyneisyyden tilaan. Miksi osallistua vaaleihin, jos kerran yhteiskuntaa ei voi mitenkään muuttaa?" (s. 220). Äänestysaktiivisuus Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 oli ennätysalhainen 47,5 %, jota selitettiin mm. vaalien ensimmäisyydellä. Tämä on kevyttä väistelyä, sillä ennätysvahva oli myös vaaleja edeltänyt äänestä-kampanja. Poliitikkojen ja hallinnon salliman roskaisuuden edessä asukkaat tuntevat voimattomuutta, joka voi olla osasyy laskevaan äänestysaktiivisuuteen eli demokratian heikentymiseen. Joillakin alueilla roskaisuus on vakiintunut ja liian usein näkee hämmästyttävää välinpitämättömyyttä ympäristöstä, joka luo epäsopua ja halua muuttaa pois. Siisteyskampanjoilla haetaan parannusta tilanteeseen, ja onkin hienoa, että yksityiset henkilöt vapaaehtoisesti ja jopa säännöllisesti keräävät roskia, mutta yleinen lähestymistapakin voi olla hyödyksi. Miten roskaaminen suhtautuu kulttuurievoluutioon, uuden valistuksen ajan tarpeeseen ja demokratiaan? Laskeeko sivistystaso tai vielä pahempaa rappioitetaanko sivistystä tarkoituksella? Asukkailla on epätietoisuutta mitä tuetaan, siisteyttä vai epäsiisteyttä.

Siisteyden ja kauneuden vaaliminen täytyy olla osa kehittynyttä yhteiskuntaa. Siisteyden erottaminen epäsiisteydestä on helppoa ja roskaisuuden lisääntyessä on toimittava. "Kun hallitsevaksi periaatteeksi on nostettu se, että jokaisella täytyy olla oikeus elää vapaasti omalla tavallaan ja vapaus ajaa omia etujaan, on se merkinnyt yksilön aseman erityistä korostumista suhteessa yhteisöön ja nimenomaan yhteiskuntaan." (s. 109) Ja edelleen: "Tämän vuoksi edessä olevan käänteen ytimessä ei voi olla vain yksilö oikeuksineen vaan myös velvollisuuksineen sosiaalisena olentona kaikkia muita ihmisiä kohtaan, toisin sanoen yksilö–yhteisö -asetelman tasapainoisuuden saavuttaminen" (s. 110)

Siistissä ympäristössä elävät luulevat näin olevan joka paikassa. On alueita, joissa asukkaat joutuvat elämään roskaisuudessa ja tilanne pahenee. On kaikien etu, että Suomi eheytyy Ele Aleniuksen hengessä: " Paitsi, että ihmiskunnan eheytyminen riippuu käytännössä maailmanpolitiikan kulusta ja kansallisvaltioiden tahdosta, se on demokratian haaste. Se on viime kädessä yksilöitä koskeva kulttuurievoluution kysymys. Ihmiskunnan eheytymisen olennaisena edellytyksenä on ihmisten yksilöllisen tietoisuuden kasvu siitä, mikä maailmankehityksessä on jokaisen kannalta tärkeää ja tavoittelemisen arvoista" (s. 114). Maailmankehityksen myönteistä suuntaa olisi Suomen julkisen tilan eheytynyt siisteyskulttuuri.

Epäsiisteys on huomioitu Suomessa eduskuntatasolla. Ruotsissa on päästy hallitukseen asti ja tehty uusi roskaamislaki. Aika näyttää Ruotsin päätöksen toimivuuden. Epäsiisteys on osoitus demokratian toimimattomuudesta.


Aleniuksen tavoite "Täysivaltaisen demokratian syntyminen" on keino päästä inhmillisempään yhteiskuntaan. Se on "Nousu korkeammalle tietoisuuden tasolle" (s. 187). Valistuksen perinteellisten arvojen rinnalle tulevat konkreettiset ihmisoikeudet. Alenius näkee "... ,että tieteen vaikutus ihmisten ajattelutapaan kasvaa yhä voimakkaamaksi." (s. 192) ja tiede tulee mukaan päätöksentekoon parhaiten tiedeinstituutiolla, joka on täysin itsenäinen, hallituksesta riippumattoman ja avoin. "... demokratia on periaatteessa oikeudenmukaisin hallintomuoto, mutta toimiakseen hyvin se edellyttää kaikilta kansalaisilta monipuolista tietoa eri vaihtoehdoista ... ." (s. 196). Tavoitteena on maailmankehitystä hallitseva täysivaltainen ja korkean sivistystason demokraattinen maailmanyhteisö (s. 198). Seuraavassa tie kohti siisteyttä Aleniuksen hengessä.

Siisteys, roskaisuus ja roskaaminen sopivat käsiteltäväksi paikallistasolla. Asian tuo asukkaiden eteen täysin itsenäinen ja riippumaton taho, joka järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia kaupunginosissa. Tilaisuudet ovat taidolla puheenjohdettuja, säännöllisiä, avoimia, kaikki puolueet ovat paikalla ja sana on vapaa kuten länsimaisessa demokratiassa pitää olla. Tarvitaan myös keskustelujen yhteenveto ja julkistaminen. Päätösvalta säilyy valtuustolla, mutta keskustelun tulos näkynee vaaleissa ja sitten valtuuston päätöksissä. On yleisesti todettu, että sosiaalinen media polarisoi ja myrkyttää yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiiriä. Asialle on ehdottomasti tehtävä jotakin. Keskustelutilaisuudet ovat kohtaamisia, ennakkoluulot vähenevät, vuoropuhelu rakentaa yhteisöllisyyttä ja pystytään/opetellaan käsittelemään vaikeitakin asioita jouhevasti. Tämä on tarpeellinen ja vakava yhteiskunnallinen prosessi, joka tuottaa vain hyvää ja siksi se on toteutettava. Miksi sitä ei ole tehty?

Kalle Sorainen
Helsinki
27.4.2022

Viitteet kirjasta: Ele Alenius, Maailmankehityksen suuri käänne, Into Kustannus Oy, Jelgava Printing House Latvia 2015.ISBN: 9789522644565

Ele Alenius 1925–2022: valtiotieteen tohtori, Suomen pankin johtokunnan jäsen 1977–1992, kansanedustaja 1966–1977, toinen valtiovarainministeri 1966–1970.

21.- Siisteys ja maailmankehityksen suuri käänne - osa 2/4

SIISTEYS ON VAPAUTTA

Ele Aleniuksen kirja "Maailmankehityksen suuri käänne" antaa monipuolista ajattelemista ja haastetta. Siisteys on kivaa, mutta vielä enemmän. Siisteys on vapautta. Alenius vetää suuria linjoja, mutta mukana on ainakin yksi käytännön esimerkki vapaasta markkinataloudesta: "Köyhyydessä jatkuvasti elävät ihmiset, jotka joutuvat alinomaan miettimään (....) miten selittää lapsille, että ei ole rahaa harrastuksiin, jotka ovat kavereille itsestäänselvyyksiä, eivät voi tuntea olevansa vapaita samalla tavalla kuin muut" (s. 225). Esimerkki on varmasti totta ja ennenkin esitetty vihervasemmiston taholta, mutta myös poliittisesti korrekti ja modernisti prekaroitunut rahalla korjattava. Vanhemmilla on haastavampaakin selitettävää lapsille:

A.
- Moi, kiva kun tulit meille taas.
- Moi. Anteeksi, että kysyn. Teillä on kiva ja siisti koti. Eikö pihan ja katujen roskaisuus häiritse.
- Äiti soitti jonnekin ja sanottiin, että asiaan kiinnitetään aivan erityistä huomiota.

B.
- Moi, kiva kun tulit.
- Moi. Tullessa yksi tyyppi tässä lähellä kysyi, että "kiinnostaako". Yritti kai myydä jotakin. Niitä ei ole meilläpäin.
- Äiti laittoi pullaa ja mehua - ota siitä.

C.
- Hei äiti! Harkoissa oli kivaa.
- Et mene sinne enää. Siellä vaarallista ja väkivaltaa.

Poliitikkojen pitää selittää nämä vanhemmillle - jos eivät, turha äimistellä äänestyspassiivisuutta. Meille pudotellaan ihmeellisiä määritelmiä. Ensin tuli "Stadiin kuuluu pieni rosoisuus" ja sitten Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen määrittelee kaupungin tulevaisuuden "Suurissa kaupungeissa ääripäät on aina läsnä". (Viite 1.) Näin meitä valmistellaan New York -todellisuuteen. Juhana Vartiaisen suurkaupunkivisiossa kolisevat epävireisen sosiotriangelin ääripäät:

Ääripää numero 1.
Tahot, jotka selvittelevät erimielisyyksiä ampumalla konetuliaseilla julkisella paikalla.

Ääripää numero 2.
Kansalaiset, jotka voivat tai haluaisivat elää siistissä ympäristössä rauhallisesti: työ, opiskelu, perhe, ystävät, tuttavat, harrastukset ja sen sellaiset asiat.

Ääripää numero 3.
Valtaa, rahaa ja rahavaltaa palveleva uusi eliitti, aristokratia ja etuoikeutettu ryhmä liittolaisineen, joka seuraa tätä kaikkea ulkopuolisena. Kansalaisia he lähestyvät populistisilla työllisyyslupauksilla ja ihanteellisilla tasa-arvojulistuksilla (katso yllä: juttu 3. kohta C), jotka ovat paluuta suomalaisen kansalaisoikeusliikkeen juurille, jolloin vaatimus naisten äänioikeudesta koski vain yläluokan naisia.

Ele Alenius edellyttää tieteellis-teknologiselle ajallemme "omaa filosofiaa" (s.190). Olen samaa mieltä. Alenius myös toivoo "demokraattisen länsimaailman ratkaisuja" ja "nousua uudelle korkeammalle tasolle" (s. 197). Länsimaisen demokratian ytimessä ovat vapaat vaalit, joiden taustalla on oltava vapaa ja jatkuva perustason keskustelu, joka nyt puuttuu ja estää nousun korkeammalle tasolle. Kansalaiset on peloteltu hiljaisiksi eikä heidän demokratiataitojaan haluta hyödyntää. Vaikuttaa siltä, että puolueet on käskytetty olemaan järjestämättä avoimia yleisötilaisuuksia, joissa kaikki puolueet, kansalaisjärjestöt yms. ovat läsnä. Takana ollee myös Suomen syvenevä liittovaltioistuminen, jossa subsidiariteetista vain puhutaan. Kansalaisilla on kiinnostusta poliittiseen keskusteluun ja sanottavaa riittäisi. Joka muuta väittää puhuu täyttä roskaa.

Kalle Sorainen
23.5.2022 Helsinki

PS. Länsimainen demokratia sopii minulle, mutta monikulttuurisessa maailmassa voidaan kansanvalta ja sananvapaus rakentaa muillakin tavoin.

Viite 1.
- kohta 2:39:53
- Valtio Expo 10.5.2022. Valtiokonttorin järjestämä messutapahtuma valtionhallinnon päättäjille ja asiantuntijoille.
https://www.youtube.com/watch?v=emLT-tCHAZI

22.- NIILLE, JOITA ASIAN PITÄISI KIINNOSTAA

Autenttinen lausunto 6.6.2022 henkilöltä, joka vapaaehtoisesti kerää roskia pihapiirissä.
- Tilanne on pahentunut parin vuoden aikana. Roskaaminen ärsyttää, mutta tämä on minun ainoa kotini ja haluan edes jonkun tason.

Postia jakavilla yrityksillä on katujen varsilla välivarastoja tms., joihin tuodaan tavaraa nippusidottuna. Jossain vaiheessa side otetaan nipun ympäriltä, side on tehtävänsä tehnyt ja ...? Turhan usein nippuside viskataan pois tostavaan, kuten alla olevat kuvat osoittavat.

Kalle Sorainen
Helsinki
13.6.2022

24. - Siisteys ja maailmankehityksen suuri käänne - osa 3/4

New Yorkissa menestynyt unkarilainen supermalli Enikő Mihalik kokee roskaisuuden ja meluisuuden vauvalleen sopimattomaksi ja muuttaa väljempiin maisemiin puutarhalliseen taloon ( Viite 1.). Parannusta lapsensa elinoloihin toivoo varmasti jokunen muukin newyorkilainen äiti, mutta kaikille se ei ole mahdollista. New Yorkin olot tiedetään, mutta uusliberalismi eli siisteysvihainen citykulttuuri on laskettu irti Suomen pääkaupunkiseudulla.

Suurkaupungistumisen ollessa maailmanlaajuinen suuntaus on varmistettava siisti ja hyvä ympäristö myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, että he eivät joudu voimattomina kokemaan päivittäistä ahdistusta ihmisoikeuksia rikkovan siisteysvihan vuoksi.

Toiminta ihmisoikeuksein puolesta on arvokasta, mutta järjestötyössä on aina vaarana vanhentunut linja ja leipääntyminen. Suomalaisten ihmisoikeusjärjestöjen toiminnassa aistii turhautuneisuutta kun länsimainen ihmis- ja kansalaisoikeus, tasa-arvo, demokratia ja sananvapaus eivät ole saaneet maailmalla toivottua kannatusta ja niiden tyrkyttäminen jopa aseilla koetaan ylimielisenä. On aika ajantasaistaa vanhentunut ja institutionalisoitunut suomalaisen ihmisoikeusaktivismin linja ja osaratkaisu on siisteyden ottaminen mukaan.

Hyvä elinympäristö ei synny ja säily itsestään. Jokaisen ihmisvelvollisuus on sisäistää hyvän elinympäristön merkitys ja vaalia sitä aktiivisesti. Myös huonossa asemassa oleva voi antaa myönteisen panoksen siisteyteen.

Toistamme Ele Aleniuksen pointit: "Tämän vuoksi edessä olevan käänteen ytimessä ei voi olla vain yksilö oikeuksineen vaan myös velvollisuuksineen sosiaalisena olentona kaikkia muita ihmisiä kohtaan, toisin sanoen yksilö–yhteisö -asetelman tasapainoisuuden saavuttaminen" (s. 110).

Aleniuksen näkemyksen haastaa Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiaisen Ääripäät on aina läsnä-ajattelu, joka valmistelee meitä siisteystason laskuun eikä tue kansalaisten omatoimisuutta siisteydessä. (Katso yllä: Kohta 21. Siisteys ja maailmankehityksen suuri käänne - osa 2/4 )

Miten ihmisoikeusjärjestöt asemoituvat tässä kuviossa? Maailmassa on suurkaupunkeja, jotka ovat siistejä. On myös suurkaupunkeja, joiden siisteys ja siisteyskulttuuri ovat selvästi ja kiistämättömästi vastoin ihmisoikeuksia.

Hyvä kaupunki
- hyvä asukkaiden siisteyskulttuuri
- hyvä siisteyttä ylläpitävä järjestelmä

Tyydyttävä kaupunki
- huono asukkaiden siisteyskulttuuri
- hyvä siisteyttä ylläpitävä järjestelmä

Huono kaupunki
- huono asukkaiden siisteyskulttuuri
- huono siisteyttä ylläpitävä järjestelmä

Noista voi olla muunnelmia, mutta uutta ihmisoikeusajattelua on voimaannuttaa ja kehittää Ruotsissa aloitettua (Katso yllä kohta 14.) pro-aktiivista siisteysajattelua, jolla todennäköisesti on kansalaisten enemmistön vankka kannatus.

Viite 1.
Hungarian supermodel will not raise her childin New York with its “filthy littered streets”

Kalle Sorainen
Helsinki 14.6.2022

Kalle Sorainen
Helsinki
22.6.2022

- jatkuu kohdassa 45.

26. Siisteys ja maailmankehityksen suuri käänne - 4/4

Ele Aleniuksen Maailmankehityksen suuri käänne -kirjassa on kiehtova otsikko "Planetaarinen identiteetti".

Ihmisen kehitystarina on huikea, mutta vielä puuttuvat maailmanrauha ja kestävä elämäntapa eli ratkaistava on "... tieteellis-teknologisen kehityksen (...) ja toisaalta yhteiskunnallisen kehityksen välillä vallitseva mieletön epäsuhde ..." ( s.199). Eikö New York ole tästä esimerkki? Globaali tiede-tekniikka-kulttuurin mahtikaupunki, jossa on roskaisia ja asumiskelvottomia alueita! Ja tätä on totuttu pitämään asiana, jolle ei voi mitään. Ja mikä erikoisinta - tätä siisteysvihaista ääripääkulttuuria tupataan hyvään Helsinkiimme. Tämä mieletön epäsuhde " ... tarvitsee rinnalleen myös planetaarisen tietoisuuden. Tarkoitan sen ymmärtämistä (...) miten ainutlaatuinen - mutta samalla herkästi haavoittuva - planeettamme on" ( s. 201).

Aleniuksen mukaan planetaarisen identiteetin saattaminen käytäntöön korjaa aiheutettuja vahinkoja kuten puhdistaa saastuneet meret ja järvet ja palauttaa yhteenkuuluvuutemme luonnon kanssa. Lisään listaan maailman kaupunkien globaalit siisteystalkoot kun yhä suurempi osa ihmiskunnasta pyrkii tai joutuu suurkaupunkeihin. Heidän ihmisoikeutensa siistiin ympäristöön ja luontoon on turvattava.

Samalla, kun suhtaudun myönteisellä kiinnostuksella Aleniuksen Planetaarinen identiteetti -ajatteluun, rohkenen laajentaa näkemystä omissa nimissäni.

Tiedetään, että ihminen siirtyy asumaan planeettamme ulkopuolelle ja ensimmäinen ihminen Maan ulkopuolella syntyy ehkä jo tämä vuosisadan aikana. Kun maapallo jätetään siisteys ei ole vain kivaa - maan ulkopuolisen ihmiselämän edellytys on hyvä siisteyskulttuuri eli siisteyspakko. Roskainen avaruusalus tuhoutuu, Kuussa tai Marsissa helsinkiläistä roskaisuutta ei sallita. Tähän täytyy varautua, sillä Kuwawa-sivusto on saanut aiheeseen liittyvää materiaalia, joka julkaistaan tässä:

27. Yllä: Vuonna 2422 vietettiin KuuHelsingissä Ääripäiden riemujuhlaa ja kuuvaltuusto julkaisi Ronski risaisuus kuuluu KuuStadiin -ohjelman, joka kiinnittää huomiota Gassendi-kraatterin ennallistamiseen. Sen kunniaksi kuuvaltuusto teki risteilyn Erinomaisuuden järvellä (Lacus Excellentiae) tarkastaen uimarannan siisteyden. Kosmista jännitettä maisemaan luo sen samankaltaisuus Helsingin Tähtitorninmäkeen vuoden 1988 Vapun jälkeen, josta on kuva Kuwawa-sivuston arkistossa.

28. Alla: Kuvassa eksoplaneetta K2-18B, jonka siisteyteen KuuHelsingin valtuusto kiinnittää kaikella painokkuudella aivan erityistä huomiota. Galaktista kuohuntaa kuvaan antaa sen samankaltaisuus Kuwawa-sivuston 25.4.2022 otetuun arkistokuvaan Matin kaaren -sillalta, jossa on vaahtoa Helsingin Vanhankaupunginkoskesta. Molemmat kuvat lähetti KuuHelsingistä vuonna 2422 Platon-kraatterin Hawking-kerho.

jatkoa kuvien yltä - Selkämme takana kähmitään jotakin. Eliitti suunnittelee muuttoa pois maapallolta! Ensin avaruusalukselle, sitten Kuu ja Mars ja kun löytyy sopiva eksoplaneetta asetutaan sinne, superfiksut robotit tekevät työt, eivätkä alipalkatut orjat enää ole häiritsemässä muuten niin puhtaita mieliä. Rupusakki on saanut luvan jäädä Maahan roskiensa, sotiensa ja ilmastonsa kanssa.

Tellus oli sittenkin vain kertakäyttöinen ja vihreys siirrettiin kaukoavaruuteen. Näin on parempi. Valaistuneet pääsevät ansaitusti nauttiman galaktisten superjoukkoseinämien monimaailmankaikkeuksellisuuksista ja aikamatkailun leposyvänteessä voidaan debatoida: "Tellus? Sehän on vain ahtaan globalistinen sepitelmä ja skumppakin kehitettiin vasta Marsissa".

PS.
MarsStadin rakentaminen jo aloitettu!
Marsista löytyi huolestuttava roska.
Iltalehti 17.6.2022.

29. Vuosien 1970–2000 yksityisauto-Espoon bussipysäkit jättivät vahvan muiston. Romuttamon alennusmyynnistä kaupunki oli kai käynyt tinkaamassa putkea ja peltiä, joista tehtyjen pysäkkien ilme oli arkinen, mutta ne olivat astalonkestäviä. Spreijaus ja potkiminen viimeistelivät pysäkkien rosoisen MadMax-ilmeen.

Yhteiskuntamme kehittyminen on saattanut julkiseen tilaan hienoja laitteita kuten aurinkopaneelit, erilaisia latauspisteitä, uusia automaatteja ja myös pääkaupunkiseudun bussipysäkkeihin on tullut ilahduttavasti tyyliä ja tasoa. Kun näin hienoja katukalusteita tuhotaan on kysymyksessä kunnioituksen puute ja matalahenkisyys, johon verrattuna Mad Max on hienostunut kulttuuripersoona. Julkisen vallan tulee vastata kristallipysäkkejä tuottavaan vihaan aktiivisesti. Jaksaa maksaa-asenne ei riitä kun jälki on tätä:

Kaupunkikulttuurista kiinnostuneen on helppo seurata bussipysäkkien kuntoa arkipäivän bussimatkoilla ja kokemusasiantuntijalausuntoni on tässä:

Kristallipysäkkejä on tullut lisää viimeisten viiden vuoden aikana. Kuviakin olen ottanut, mutta julkaisukynnys ylittyi tässä kun näkyvillä on melkoperäistä raivoa. Onko kyseessä vain tavanomaisen satunnainen harkitsemattomuus. Vai onko toiminnalla joku syy. Onko pysäkin mainoksessa tai tiedotteessa ollut jotakin ärsyttävää?

Ulottuvuudet, joissa tässä liikutaan ovat citykulttuuri ja esikaupunkikulttuuri. Citykulttuurin röyhkeys koskee jo koko kaupunkia. Esikaupunkikulttuuri on tätä: Luettele kymmenen haitallista ilmiötä kaupungissa kuten:
- kristallipysäkit
- avoroskikset
- näkyvä huumekulttuuri
- roskaaminen
- melu ja juopottelu yötämyöten
jne.
Näitä ilmiöitä näkyy yksittäin muilla alueilla, mutta esikaupunkikulttuurissa ne kaikki ovat jokapäivää.

"Stadiin kuuluu pieni rosoisuus” ja "Suurissa kaupungeissa ääripäät on aina läsnä" meille opettavat helsinkiläiset arvovaltaiset tahot. Koskeeko tämä myös Helsingin todellisuutta ja kehitystä käsittelevää keskustelua? Kuuluuko Stadista käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun pieni rosoisuus ja ääripäät? Oma vaikutelmani on, että julkinen valta seuraa asiaa aktiivisella asenteella varmistaen, että keskustelu on akateemista, fiiniä, virheetöntä, jokainen sana punnittu, varmasti luvallinen ja tunteiden ilmaisusta voi saada syytteeen. Entä jos haluan tehdä aivan uuden keskusteluavauksen? Entä jos tasa-arvon kannattajana en toivo pientä rosoisuutta enkä ääripäitä?

Kalle Sorainen
Helsinki
6.7.2022

PS.
30. Kuva alla: 4.7.2022. Kristallipysäkki korjattu ja siistitty. Systeemi toimii ja kansa maksaa - kiitos! Kaikki kunnossa? Kokemusasiantuntija näkee muistumia tuoreesta tapahtumasta: A - asfaltilla auringossa kimaltelee ihan pieniä kirstallisiruja ja B - yksi lasi vielä puuttuu ja odottaa asennusta.

31. - Vuosaaren Köyhät Ritarit–Nordsjö Fattiga Riddare perustettiin Itä-Helsinkiin vastuullisuuden päätepysäkille uuden vuosituhannen alkaessa 1.1.2000. Ritareiden tunnuslause on Causa Finita Est eli Asia on loppuun käsitelty eli päätös on tehty, se toteutetaan eikä asiasta keskustella. Ritaripalvelu on vakiintunut, laajentunut ja tullut erottomattomaksi osaksi Vuosaaren elämää. Tulevaisuus on valoisa, aihetta huoleen ei ole. Luottavaisina kuljemme kohden tasapainoa ja rauhaa, jonka myötänsä meille tuovat Vuosaaren Köyhät Ritarit–Nordsjö Fattiga Riddare. Kuvaraporttimme kertoo ritaripalvelun yhdestä hetkestä Vuosaaren metroasemalla 17.1.2022.

Alla - Vuosaaren Köyhät Ritarit–Nordsjö Fattiga Riddare hoitaa pysäkkijärjestyksen - ensin ulos, sitten sisään. Poikkeuksia ei sallita.

33. Yllä - Ritarillisuuden huippu! Vuosaaren Köyhät Ritarit–Nordsjö Fattiga Riddare turvaa bussi–metro -vaihdon. Parivartio on komeampi kuin Pukinhaminan Palazzossa!

34. Alla - Semivirtuaalinen ritariveli on Vuosaaren Köyhät Ritarit–Nordsjö Fattiga Riddare:n ylpeys. Tavoite on täysdigi TotalVirtuTrashCan, jonka täyte tulee tv-viihdeohjelmista. Siisteys on kivaa!

35. - Yllä. Kuten kuva 20. osoittaa, citykulttuurin avoroskisaate on innovatiivisista. Ilmastointiteippiratkaisu vahvistaa asian sekä tuo mukaan yhteiskunnallista vertauskuvallisuutta: Systeemi on levällään, mutta kehitellään hätäsiä konsteja, vaikka oikea toimintatapa on hyvin tiedossa.

37.- Kekkoslovakian kunkku diggaa siistiä Stadia

Remu Aaltoselta kysytään millainen maa Suomi oli 70-luvun alussa:

"Tää oli loistava. Ihmiset oli silloin kauheen lempeitä ja lämpimiä ja tyylikkäitä ja keskustelivat keskenään ja kävivät klubeilla. Ei ollut mitään väkivaltaa ja kaikki oli järjestyksessä. Stadi oli kaunis ja oli upeita kukkavirityksiä joka puolella. Mannerheimin patsaalla oli hienot tulppaanit ..."

Lähde:YLE radio Miia Krause - asiaa ja asiattomuuksia osa: Kuinka totta julkisuuskuvasi on, Remu Aaltonen? Kohta 22:20.

40. - Tässä ei ole mitään jännää. Puolet penkeistä lähti. Pysykää kotona.

41. - Yllä: Uuspenki on pieni, hankalasti-istuttava eikä kannusta yhteisöllisyyteen. Tähän pystyy vain entinen hyvinvointivaltio.
42. - Alla: Herrat hävittävät penkin, kansalainen kantaa tilalle omansa. Omatoimisuus on suomalaisen yhteiskunnan perustaa

Kun valtakunta ratkaisee ongelman puistonpenkkien poistolla tarvitaan paluu alistumisesta vapauteen. Toisaalta. Ehkä tässä hankitaan meriittiä Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemukseen tunnuksella: "Uudistamme eurooppalaisuutta". Finland (Suomi) on kokoaan suurempi.

Kalle Sorainen
Helsinki
26.9.2022

PS.
Arvo Kustaa Parkkilan persoona ja elämä on katsottu patsaan arvoiseksi, joka on Lapinlahden puistikossa Helsingissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Parkkila

Kalle Sorainen
Tiistai 8.11.2022

44. - Tasavallan presidentin kyselytunti
11.12.2022 YLE radio

Kysymys: Oletteko huolissaan nuorison väkivallasta ja jengiytymisestä:

Vastaus:
Kyllä. Se on hyvin, hyvin valitettava ja vaarallinenkin ilmiö. Näköjään me kuljemme vähän Ruotsin perässä. Joitakin vuosia sitten jo totesin, että meillä ei oikeastaan ole varaa sellaiseen yhteiskuntaan, joka on kaikkein väljin säännöiltään ja samalla kaikkein sallivin, koska siitä ei välttämättä hyvää seuraa. Ja nyt erityisesti meillä on haastetta.

Meillä poiketaan tällä hetkellä pohjoismaisesta käytännöstä. Jos ajatellaan miten maailmalla on tähän asti ajateltu, että pohjoismaat ovat se avoin suvaitseva ja salliva järjestelmä, niin nyt erityisesti ensin Tanska sitten Ruotsi, jo edellisen hallituksen aikana, nyt varmasti vielä enemmän, Norjakin on asettanut välttämättömäksi katsomiaan uusia säänöksiä ja jos me täällä jatkamme sitä vanhaa polkua, niin se ei minusta hyvää lupaa. Jotenka tällaisten asioiden uudellen miettiminen on paikallaan.

Meillä kovasti puhutaan yksilön suojasta ja, että vapaus ja suhtellisen lievä seuraamusjärjestelmä suojaa yksilöä, niin meidän täytyy muistaa, että me kaikki olemme suojeltavia. Ensisijaisesti pitää antaa kaikille suoja ja sitten jos joku menettelee vääriin, niin reagoida siihen muutoinkin kun sillä tavalla, että korostamme näitä hyvin liberaaleja ajatuksia.

Lähde: https://areena.yle.fi/podcastit/1-64449020

kohta 49:50

Tähän liittyen katso yllä mm.:
- kohta 14.
- kohta 17. Toiseksi viimeinen kappale.
- kohta 21.

ja kuwawa-sivustolta:
Valokuvanäyttelyn kuntavaalit 2021 viimeinen kuva.
https://www.kuwawa.net/avoroskiskuntavaalit21

45. - JATKOA KOHDASTA 25.

Yllä: Talvellakin citysavannin vihreän siirtymän kunnailla riittää ruohoa, rahavirrat eivät jäädy ja saalistajilla menee hyvin. Kauppakarku (evado mercātus)-populaatiolle talvi on haaste, kertoo lajia tutkinut Jevroburg am Geld -tutkimuslaitos, jonka laajennettu käsitys tieteestä perustuu aitoon mielikuvituskokemukseen. Näin on parempi. Laitoksen cityzoologistin mukaan lajin selviytymisen mahdollistaa ravinnon varastointiominaisuus. Kauppakarku ei ole uhanalainen laji. Tätä Jevroburg am Geld -tutkimuslaitos pitää tärkeänä. 12.12.2022

Alin: Kauppakarku selviytyy kylmissä oloissa ilman talviturkkia. Kuten jotkut muut lajit ne vähentävät lämmönhukka kerääntymällä ryhmiksi, jota tosin tapahtuu kesäisinkin. Cityzoologia tutkii asiaa. 15.12.2022.

- jatkuu kohdassa 47.

48. - ..., mutta kaikella on rajansa ...

49. - Alla: ... ja kun hirveän viihtymän lunnaat on maksatettu, vallitsee ankea kahlitsevuus, mutta ei vapaata vangita voi. Kiitotien päässä, sähkösuihkumoottoreissa täysi voima, lähtölupa: Kotiin, kohti galaktisten suvaitsevuuksien tähtitarhoja!

50. - MALMIN LINNUT

Roskaröykkiö Helsingin Malmin linja-autoasemalla vuonna 2016 on yksi syy Kuwawa-sivuston Siisteys on kivaa -palstaan. Helsingin julkisen tilan kunto alkoi heikentyä vuosituhannen alussa ja vuonna 2010 uusroskaisuus oli selviö. Malmin pop-up -kaatopaikka on bussipysäkkien luona, jossa liikkuu paljon ihmisiä ja se kuvastaa koko Helsingin menoa, kun uuden vuosituhannen kolmas vuosikymmen on tuonut julkisuuteen ilmiöitä, joita ei pitänyt edes olla.

Suomen menestystarina kohti kaupungistuvaa jälkiteollista yhteiskuntaa sisältää pitkäjännitteisen siisteysvalistuksen, jonka monumentti on arkkiatri Arvo Ylppö (1887–1992). Tämän hyvän tarinan jatko ei rakennu roskaisuudelle. Asenne pääkaupunkiseudun katujen tilaan on historiatonta, aivan kuin katusiisteys ja roskaantuminen toteutuisi itsestään, ihmisistä riippumatta. Hallintokaaviossa on tarvittavat laatikot, rahoitusta on, mutta pieleen meni. Takana on poliittinen päätös rapauttaa kehittyneen yhteiskunnan perustaa. Toivottavasti kansallinen muistijälki menneestä siisteyden ajasta on niin vahva, että päädytään sittenkin nykyoloja ja -asenteita parantaviin toimiin. Katujen roskaisuus häpäisee suomalaisen siisteysperinteen, jota ihan jokaisen pitää arvostaa. Tilalle on roudattu newyorkilainen thatcherismi. Siisteys on kivaa -palstalla on New York käsitelty (yllä kohta 24.). Thatcherismi korjaa roskaisuutta julistamalla ylväästi: "On tehtävä kaikki mahdollinen" = ei tehdä mitään.

Suomalainen hallinto on tunnustetusti tehokasta, valitettavasti myös silloin kun se valjastetaan suomalaisuutta vastaan. Malmin linja-autoaseman roskasuma on osa uuden eliitin ja aristokratian halua heittää roskikseen (sic!) hyvinvointiyhteiskunta ja suomalainen sivistysprojekti.

Yhdysvallat on rikas, kehittynyt maa. Tämä on tiedossa, kuten myös Yhdysvaltojen ikuinen räikeä köyhyys ja törkeät slummit, joiden takana on yläluokan poliittinen päätös. Asiaa käsitellään ovelasti ennen vaaleja kauhistellen, mutta pääosin vaikenemalla. Suomen uusi yläluokka ja aristokratia on kopioinut tämän tempun aivan suoraan (1. viite). Suomessa politiikka ja viihde ovat kietoutuneet unelmahötöksi, jolla peitetään lamaantunut henkinen tila ja katujen roskaisuus. Suomi ei enää ole eurooppalaisen siisteyden kärkimaa. Virolaisilla on oma muistijälkensä, joka näkyy aktiivisena asenteena julkisen tilan siisteyteen. Käynti Virossa virkistää!

Erikoiseksi laajentuneen roskaisuuden taustoittamiseen tarvitaan Friedrich Nietzsche (1844–1900). Tällä erikoisella herralla on käsite "plastinen voima" (2. viite) kuvaamaan ihmisen, kansan ja kulttuurin ominaisuutta selvitä. Suomen plastinen voima on huvennut riittämättömyyteen, kun kansojen välisen solidaarisuuden jalo aate on korvattu taantumuksellisella "kansainvälisyydellä", joka uhraa suomalaisten tarmon ja varat tuloksettomaan maailmanvastuun kantamiseen, jättäen omat kadut roskaisuuden valtaan.

Epäsiisteys on luokkavihaa.
Siisteys on kivaa!

Kalle Sorainen
10.2.2023
Helsinki

Viitteet:
1. Katso yllä: kohta 4. A–E
2. Friedrich Nietzsche, Historian hyödystä ja haitasta elämälle, Books on Demand, 2020, ISBN-13: 9789528091479, sivu 12.

Kalle Sorainen
Helsinki
11.2.2023

52. - "Taas vain kieltoja! Jos tähän ei saa laittaa, niin minne? Miksi ei neuvota? Neuvotta ihminen on neuvoton! Mikä neuvoksi?! Aika vähän jää vaihtoehtoja! Kuitenkin syyllistetään! Huonoa palvelua! Nimimerkki: Yksi citykultturisti ihan jokaisen citykultturistin puolesta. Helsinki Herttoniemi 14.2.2023.

55. - Citykulttuurin kuntoportaat

Keväällä 2016 metron kotiaseman liukuportaat olivat niin usein epäkunnossa, että kokemusasiatuntija päätti toteuttaa tarkkailutoiminnan suorittamista. Tuolloin liukuportaat asuivat vielä Lintukodossa eli olivat arkipäivän huomaamaton itsestäänselvyys, mutta kun turhan usein eteen tuli nousu ja liikkumaton liukuporras, oli huomaaminen 100-varmaa. Tarkkailu varmisti seisokki-ilmiön ja tuotti lisäoletukseksi kotiaseman liukuportaiden taipumuksen epäkuntoisuuten nimenomaan perjantaisin. Jatkotarkkailun tulos: jos perjantaina klo 19.00 jälkeen saapuu kotiasemalle, ei liikkumaton liukuporras ole ylläri.

Liukuportaiden vuosikymmenien häiriötön käyttöhistoria todisti laitteen luotettavuuden, joten valitettavasti oli pakko olettaa liukuportaiden pysähtyneisyyden ajan syyn olevan tahallisuus eli ilkivalta. Liukuportaat eivät enää olleet kiusaamisvapaa vyöhyke.

Mutta miksi perjantaisin? Tarkkailun jatkaminen toi oivalluksen. Kun liukuportaan pysäyttää perjantaina illalla, stoppi kestää koko viikonlopun, sillä kunnalla ei ole varaa maksaa korjauksen viikonloppulisää. Todellakin! Liukuporras seisoo perjantaina illan, koko lauantain ja koko sunnuntain. Korjaus on tilattu ma-aamuksi työmatkalaisille. Perjantaipysäyttäminen tuottaa pienellä ponnistuksella suuren kiusatehon. Tämä edellyttää tekijältä tiettyä hienostuneisuutta, yhteiskunnan tarpeenmukaista kokonaishahmottamista ja omintakeista yhteisöllisyyskäsitystä. Vuodet 2016–2021 olivat Helsingissä liukuportaiden pysähtyneisyyden aikaa.

Liukuporraskertomaa

Kokemusasiantuntija saapuu liukuportaille ja huomaa stopissa olevat portaat. Hissi on yksi mahdollisuus, mutta usein kaukana. Liikkumattomat liukuportaat vai vieressä olevat tavalliset portaat? Ratkaisuun vaikuttaa portaiden pituus yms. No - kukin selviytyy omillaan, mutta suvaitsevainen toki kiittää citykulttuuria kuntoportaiden integroimisesta arkiseen liikkumiseen, kohentamaan kansalaisen työtehoa.

Ainakin kerran kotimetroaseman kummatkin hissit ja kummatkin liukuportaat olivat epäkunnossa koko viikonlopun. Siis kaikki ylös–alas -vekottimet seisoivat. Näin liikuntarajoitteiset ja kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevat saivat aikaa tutustua kotosalla Helsingin kaupungin laajan syrjimättömyys-, tasa-arvo- ja inklusiivisuusaineistoon.

Noin vuonna 2022 liukuportaiden ilkivaltainen pysäyttäminen väheni tuntemattomasta syystä. Tämä kirjoitus julkaistaan tässä ja nyt siksi, että keväällä 2023 liukuportaiden ilkivaltainen pysäyttäminen on rävähtänyt villiksi, laajentuen tavarataloihin jne.

Miten liukuportaan stoppaus tehdään? Kansalaiskuntoisella on tieto liukuportaiden hätästopista, jonka asianmukainen käyttö on velvollisuus. Ikivallantekijää stoppinappi tietenkin kiinnostaa, mutta sen käyttö aiheuttaa ei-toivottua huomiota, jonka välttäminen edellyttää innovatiivisuutta kiusaamishalun ollessa vastustamaton. Kokemusasiantuntija sondeerasi, funtsasi ja tsiigasi ja sitten napsahti - silminnäkijän havainto! Tiedän miten liukuportaat pysäytetään huomaamattomasti ilman hätästoppia, mutta en sitä kerro.

Huima kasvuvauhti on nostanut kaupungin korkealentoon. Laskeutuminen trump tower`ien täyttämän Manhattan–Helsingin citykulttuurisuuteen tulee tapahtumaan puuskaisessa sivutuulessa. Kiinnittäkää katuturvavyöt!

Kalle Sorainen
Helsinki
10.4.2023

Paikkojen hajottaminen, ympäristön rappeutumisen tuottama ahdistavuus, pirskahtelevat yksityiskohdat ja katujen uusaktivismi lujittavat aristokaratian kaukaa ihailemaa rosoisuutta. Tyytyväistä hyrinää. Kaikki on hyvin. Ei syytä huoleen. Hiljaisuutta. Kukaan ei puhu. Pitää olla huoleton, rauhallinen ja tottua kaikkeen. Niin on parempi. Viihdekoneiston valtavan valikoiman komeissa puitteissa on iloa, kyyneleitä, myötätuntoa, jännitystä. pyörähtelyjä, erikoisuuksia, poseerausta, värikkäitä pukuja, monia ilmeitä, yllättäviä käänteitä, naurua, suoraa huutoa, voittoja, tappioita, sattuvia sanontoja, massiivisia suosionosoituksia ja päiväkirjoja. Isolta ruudulta kaikilla herkuilla! Berliini, Helsinki ja koko EU on "järjestyksen kourissa kun herrat ovat aina valmiit maksamaan kaikenlaisen viihteen, joka meihin suunnataan". Uusi eliitti tekee viihteestä kansankodin ja katu on vain harhakuva.

Alla makusteltavaksi muutama kivapala.

Kalle Sorainen
Helsinki
13.5.2023

60. - Alla: Citykultturistisoitu pylväsvalaisin. Lamppu on hajotettu kuten myös kupu, jonka osa on pudonnut pylvään jalustalle kihlasormukseksi sinetöimään politiikan, citykultturismin ja hallinnon intersektionaalisen triangeli-onnen.

Yllä kuvassa 58. on avoroskis ja mainostaulu, jonka lasi on irti. Alla kuvassa 62. sama mainostaulu, mutta lasi makaa maassa ja vaikutelma on aika roisi. Ja vielä sama paikka alla kuvassa 63 - avoroskis on yhä avoin, mutta mainostaulu on koottu ja siinä on mainos. Huteran vaikutelman luo teipin käyttö mainostaulun kulmissa, sillä tuo lasi on todella painava. Teippi yleistyy Helsingissä paikkojen kunnossapitokonstina.

Meneillään olevissa Suomen hallitusneuvotteluissa painotetaan välttämättämyyttä noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, mutta myös paikalliset sopimukset ovat noudattamista varten. Kaupungin johdon suunnalta on todettu tavoitteeksi "eläväinen kaupunki" yms. Katujen epäsiisteys ja hoitamattomuus eivät ole eläväisyyttä vaan paikallisten sopimusten noudattamattomuutta ja ihmisoikeuksien sortoa, sillä huono elinympäristö vaikuttaa kielteisesti kasvuun, kehitykseen ja ihmisen kaikinpuoliseen olemiseen. Älkäämme tehkö kaupungista kuolevaa!

Kalle Sorainen
Helsinki
1.6.2023

62.
63.

64. - Kristallipysäkit (kohta 29.) eivät ovat erillinen ilmiö. Ne ovat osa Citykultturismin Saagaa, joka kietoo kaupungin eepposmaiseen fiilikseen.

SAAGA JATKUU

66. - Manhattan–Helsinki -projekti poksauttaa atomeiksi citykultturismia häiritsevän siisteyden. Tässäkö tulevaisuuden kaupungin ääripäistynyt kotipihan? Parempi vai huonompi ääripää? Mikä on hyvä / huono? En enää tiedä. Tietääkö edes Waka wanha, tietäjä iänikuinen? Laateleiksevat lokit ovat osa saagaa.

Siisteyttä tietoisesti ja järjestelmällisesti toteuttava voi tuntea joutuneensa loukatuksi ja tunne voi kasautua roskaamisen mikroaggressivisuuden laajentuvuuden kokemukseksi. Miten pitää toimia, jos näkee roskaamisen mikroaggression? En uskalla suositella yksittäiselle kansalaiselle toimintalinjaa, mutta toivon julkisen vallan osoittävan pitkäjännitteisesti, monipuolisesti ja korostetulla aktiivisuudella siisteyden olevan kaikkien etujen mukaista.

Siisteysvihaa ei saa suvaita, mitätöidä tai vähätellä vaan kivasiisteyden merkitystä tulee korostaa tärkänä osana modernin yhteiselon perustaa.

69.- Alla: Roska julkisessa liikenteessä on aina vaikuttava kokemus. Bussi, ratikka, metro jne. on sisätila, jossa roskis on aina lähellä, joten roskaamisen mikroaggressivisuus edellyttää vahvasti sisäistettyä siisteysvihaa eli "Kiitos kuljettaja".

72. - Yllä: Puiston kasvien suurimuotoinen repiminen ohimennen on roskaamisen mikroaggressiivisuuden aatelia. Kerran satuin paikalle kun oksaa revittiin ja rohkenin toivoa, toki nöyrästi ja herkkiä tunteita loukkaamatta, että toimenpidettä ei vietäisi loppuun. Vastaus oli: "Ei näitä kukaan omista." Kommunikointiyritykset näissä tilanteissa olen lopettanut noin 15 vuotta sitten.

73. - Alla: Hienon puiston hienoon kohtaan istutettiin puun taimi noin 20 vuotta sitten. Puu pääsi seiväshyppääjän välineen mittoihin kunnes alkoi murtumiseen päättynyt taivuttelu. Istutettiin uusi taimi - sama kohtalo, ehkä 4 kertaa, kunnes asiaa hoitava taho teki johtopäätöksen ja mikroaggressioprosessista muistuttaa vain puuton juuristosuojaritilä, jossa alunperin oli myös runkosuoja. Alue on hienosti suunniteltu, mutta roskaamisen mikroaggressioit muuttavat naapuruston ilmeen ja tunnelman nukkavieruksi ja se tietenkin vaikuttaa kielteisesti asukkaiden mieliin. Tämän ei missään tapauksessa pitäisi olla mahdollista vauraassa, kehittyvässä Suomessa, joka tukee niin monia hyvä asioita. Tämä kehitys pitää lopettaa. Ehdottomasti, mutta ...

Asukkaiden kivasiisteyden parhautta on omilla rahoilla hankittu pihan ruukkukukka - kuvassa yllä - ihan kaikkien iloksi. Sisukkuuttakin tarvitaan, sillä yleisenä läpikulkuväyläkin toimivan pihan kaunistukseen voi kohdistua mikroaggressioita, mutta sitä suurempi on onni kukan saadessa olla ehjänä koko kesä. Asukkailla on oikeus edellyttää kaupungilta syrjimättömyyttä, huolehtimalla siisteyden tasalaatuisuudesta kaupungin jokaisella alueella. Annamme täyden arvon kunnallisen puhtaanapidon työntekijöille, jotka ovat roskaamisen mikroaggression ratkaisijoita. "Eläväistetyn" citykulttuurin lumoamat poliitikot ja hallinto ovat luoneet tunnelman, jossa siisteyden arvostus on vähäisempää kuin jotakin vuosikymmeniä sitten - katso yllä kohta 37. Tämän citykulttuuri kotipesä on New York ja sieltä tulee myös peittopropaganda: "Helsinki, maailman paras kaupunki" ja "suomalaiset maailman onnellisin kansa" ja muut totalitaristisen ontot iskulauseet.

Taloyhtiöiden pihatalkoot ovat pitkä perinne ja aina on ollut asukkaita, jotka tykkäävät pitää paikat kunnossa ja tuo kaikki on hienoa, mutta on kysymys muusta. Roskaamisen mikroaggressio eli julkisen tilan lisääntynyt pilaaminen ei ole erillinen ilmiö vaan osa yhteiskunnan kokonaismuutosta, jota ovat myös mm. väkivaltaiset katujengit ja huumekuolemien järkyttävä määrä. Lisäksi on näkymätöntä roskaisuuden mikroaggressiota eli, että esim. roska pudotetaan huomaamattomasti, mutta näkyvä roskaaminenkin yleistyy. Rakenteissa oleva roskaamisen mikroaggressiota on esim. katuroskisen rikkominen. Joskus ajatellaan nuorison olevan päätoimija roskaamisen mikroaggressiivisuudessa, mutta näin ei ole, vaan osallistujien ikähaitari on leveä.

75. - Yllä: Kansalaistoiminta on arvokasta asennekasvatusta siisteyden puolesta roskaisuuden mikroaggressiivisuutta vastaan. Tässä kerrostalossa on kadunpuolella kolme rappua ja jokaisen edessä olevaan roskikseen on pantu tämä toive, jolle on ilmeinen tarve. Asukkaiden kivasiisteys ei anna periksi roskaamisen mikroaggressiolle. Katso myös yllä kohta 43.

Asukkaiden kivasiisteys ei ole "omaan napaan katsovaa impivaaralaisuutta", vaan hienoa yhteisöllisyyttä. On myös helppo nähdä, että paikallisesti toimiva todennäköisesti ymmärtää globaalit haasteetkin - entä toisinpäin? Vaikka asukkaiden kivasiisteys on hieno asia on huolehdittava, että ei ajauduta tilanteeseen: yhdet roskaa–toiset siistii.

Esitän, että puolueet luottavat kansalaisiin ja yhdessä järjestävät keskustelutilaisuuksia kaupunginosissa eli toteuttavat länsimaista demokratiaa!

Kalle Sorainen
Helsinki
19.7.2023, päivitys 25.7.2023

Tuo lausunto vahvistaa sen, mitä Intian jätekäsittelystä on jo vuosikymmeniä kerrottu kansainvälisissä uutisissa. On syytä varovaisuuteen. Jos Intian roskatilanne lipsahtaa Citykultturismi Saagan lumoissa elävien meikäläisten valtaapitävien tahojen tietoon, saatetaan kansa kutsua torille ja hehkuttaa: Haluatteko tännekin eläväistetyn kaupungin? Oikein kunnolla eläväistetyn? Suvaitsemammin ja ennakkoluulottomammin eläväistetyn kuin ahdasmieliset edes pystyvät kuvittelemaan? Me sen teille järkkäämme - hurraaa!

77. - PIILOTETTU VIESTI

Mitä olisi elämä ilman virkistävää ja syvämietteiseen pohdiskeluun voimaannuttavaa taidetta? Taidenäyttely on hieno juttu, mutta taidelaitos on vain osa kaupunkia, jonka pitäisi olla sopusointuinen kokonaisuus eli kulttuurikaupunki. Näin ei ole, kun komeuttaan kiiltävien taidelaitosten ulkopuolella on turvaton ja epäsiisti avoroskisten katu. Toki on siistejäkin alueita, mutta miten toiseuttamattomuuden kaupunkiin sopii yllä kohta 51.

Helsingin Ateneumin taidemuseon Albert Edelfelt -näyttely 5.5.–17.9.2023 oli siisteyden ylistys. Albert Edelfeltin (1854–1905) elinympäristöä oli siisteys ja se on näyttelyn perusanti tai piiloviesti, vaikka eihän siisteys ole koskaan piilossa. Se vain täytyy hoksata. Aika, ympäristö ja ilmapiiri, jota Edelfelt kuvaa = siisteyttä! Siisteys on tuon ajan viehättävyyden ja sopivasti boheeminkin atmosfäärin perusta ja - huomatkaa - näkyy myös kansankuvauksessa. Siisteys on Suomen taiteen kultakauden hengen erottamaton osa. Siisteys saattoi olla joillekin Edelfeltin aikalaisille itsestäänselvyys, mutta meidän tasa-arvoisen syrjimätön aikamme tietää, ketkä "toiset" loivat tuon viehkon ympäristön siisteyden. Jos et tiedä, katso Yle:n TV-sarjaa La Promesa - Salaisuuksien talo.

Kalle Sorainen
Helsinki
4.10.2023

78 - Yllä kohdassa 49. citysavannin kauppakarku (evado mercātus) saatettiin täystutkittuna galaktisiin suvaitsevuuksiin. Erehdys! Jevroburg am Geld-tutkimuslaitos lähetti muodoltaan kohteliaan, mutta sisällöltään Achtung Baby-henkisen viestin, osoittaen kauppakarkunäkemyksemme rajoittuneisuuden. Liitteenä tuli kauppakarku-lisäinfoa, joka julkaistaan tässä:

80 - Alla: Merkittävää federatiivista palvelua on myös lasten leikkipaikkojen katsastaminen. Paikallisten lasten federaatiotasoa paremmat leikkiolot toiseuttaisivat muita federaatiolapsia, eikä sitä sallita.

82. - Alla: Kauppakarkuparhautta on kaupungin viheralueiden varjelu city-vihersiirtymän pakkomielteeltä pikaparturoida kaupunkimetsät trump towerien alta.

83. - Yllä: Oikeudentuntoinen kauppakarkun puuttuu rohkeasti vääryyteen. Yhden ohikulkijan kasvoilla oli toiseuttava ilme ja toisella takki samasta vaatehtimosta, joka valmisti tyköistuvat asepuvut Hitlerin SS-natsijohdolle. Kauppakarku sai raivarin. Onneksi löytyi turvallinen tila erään kerrostalon fillarikellarin oven vieressä, mutta sitten kärähtivät proput, päreet paloivat ja näin kävi. Kauppakarku ei tee yhdenvartaisuuskompromisseja! Sininen massa maassa on ostoskärryn sulanut muovikori.

84. - Alla: Työn jälkeen maittaa aktiivilomailu. Scuba Diving ja monet muut, merellisen kaupungin vesiurheiluharrastukset, ovat sporttisen ystävämme hallussa. (Muita harrastuksia, katso alla kohta 91.). - 11.10.2023.

86. - FORMULA-SENSAATIO !

75. Formula 1 -kauden ensimmäinen osakilpailu lähestyy. Gulf Air Bahrain Grand Prix–Bahrain Grand Prix-kilpailu ajetaan Bahrain International Circuit-radalla lauantaina 2.3.2024. Kansainvälisillä vedonlyöntisivustoilla kärjessä ovat tutut nimet, joiden voittokerroin on maltillinen. Mutta!

Uusi talli mullistaa Formula-maailman!
Nyt pääset käsiksi ISOIHIN RAHOIHIN !!!!!

CityCultTrashDevils-tallille on suvaitsevasti sallittu myöhästynyt ilmoittautuminen kisaan, sillä auton innovatiivinen, vapaasti yli teknisten rajojen liikkuva, SolarRacet-voimalähde ohittaa luovuutta toiseuttavat säännöt.

Auto virtaviivaistetaan formulakelpoiseksi irrottamalla kori. Yllä varikkokuvassa protoTD-Lapsu1x2-mallin runko ja sen takana irrotettu kori. Runkoon kiinnitetään SolarRacet-ihmekone. Pyöräroikotus–jousitusratkaisu on UpDownHillAutotStop. Koeajopaikaksi on valittu Ultima Thulen EcoCity.Tuo citykultturistisoitunut, kansainvälinen ja elinvoimainen metropoli ! Sen jääoloja ja yleisilmettä voidaan hyödyntää Bahrainin oloissa ja markkinoinnissa. EcoCityssä on valtavasti avohakkuualueita, jollaiseen väliaikainen testirata on rakennettu. Tulevalla kaudella muille talleille on luvassa punaisten takavalojen ihastelua. Kuljettajahuhut käyvät ylikuumina. Ykköskuskit ovat valmiita maksamaan omasta pussistaan päästäkseen tämän vauhtihirmun sompiin.

Sijoita vetosi CityCultTrashDevils-talliin.
Pian olet MILJONÄÄRI !!!!

21.2.2024

Päivitys 2.3.2024: Ei mennyt ihan nappiin. Sori siitä, mutta tätä tehdään omalla vastuulla. Sama juttu Ultima Thulessa. Sinulle luvataan siisti ja fiini kulttuurikaupunki. Jos uskot on vastuu sinulla. Sori siitäkin.

Aika ja avaruus on meissä jokaisessa, vaikka maailmankaikkeus onkin käsityskykymme ulottumattomissa. Mitä aikaa elämme? Mitä saamme aikaan? Onko eri paikoilla oma aika? Onko nyt laatuaika? Hyvänen aika! Olemmeko aikamatkalla? Onko nyt hyvän tahdon aika? Suunniteltu rakennusaika? Onko aika tietää, aika sietää vai kaikki kieltää? Olisiko nyt ratkaisun aika?

17.3.2024

88, - Vuodesta 1985 alkaen Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimityksen on saanut moni hieno kaupunki, joille toivotamme menestystä. Tittelin edellytyksenä on mm. "kaupungin on järjestettävä alueellaan joukko kulttuuritapahtumia, jotka on liitettävä eurooppalaiseen kontekstiin." (1. viite) ja "vahvistaa kansalaisten tunnetta kuulumisesta yhteen kulttuurialueeseen." (2. viite). Vuoden 1985 jälkeen Euroopassa on tapahtunut suuria muutoksia kuten Neuvostoliiton romahtaminen jne. Siksi on tarpeen ennakkoluulottomasti tarkastella ajatuksia ja mahdollisia kehitystarpeita, joita Euroopan kulttuuripääkaupunki -idea tuottaa nykyisessä, reaalisti olemassa olevassa eurooppalaisessa todellisuudessa.

Kulttuuripääkaupungin saa rahalla: isoja tapahtumia, komeissa puitteissa, toki muutakin, rajattuna aikana.

Sivistyskaupunki on koko kaupunki ja koko ajan. Sivistyskaupungissa on eri tasoja, mutta vahvat yhdistävät tekijät luovat tasapainoisen kokonaisuuden ja kaupungin kaikissa osissa voi liikkua vapaasti, turvallisesti, ilman häirintää ja pelkoa. Sivistyskaupunki on hyvä paikka yrityksille.

Sivistyskaupungissa asuu ihmisiä eikä se ole paratiisin, mutta pahuutta, rikoksia, vääryyttä, virheitä, huonoja päätöksiä, häirintää jne. on niin vähän, että ne eivät hallitse kokonaisuutta vaan asukkaiden keskinäistä luottamusta on laajasti.

Työ on arvossaan. Elintaso, turvallisuus ja siisteys on saatu järjestelmällisellä ja jatkuvalla työllä. Tätä saavutusta asukkaat ja hallinto varjelevat aloitteellisesti, tukenaan katupoliisin asema jokaisessa kaupunginosassa.

Sivistyskaupungissa on rauhaa ja riehaa: juhlia, festareita, konsertteja ja tapahtumia riittää laidasta laitaan. Kaupungin rytmin ymmärtävä tietää paikat, joissa käyttäydytään hillitysti ja muiden rauhaa kunnioittaen. Jokainen sivistyskaupungin asukas on vapaa ja vastuullinen. Kukaan ei ole vain vapaa tai vain vastuullinen. Turvallisuus ja siisteys ovat sivistyskaupungin edellytys ja pysyvät kärkihankkeet: kadut, puistot, julkiset liikennevälineet, kaupat, odotustilat jne.

- jatkuu kuvien alla

Yllä ja alla: Pientä, mutta kiusallista. Tätä meininkiä näkyy turhan usein kun puistojen monimuotoinen roskaaminen lisääntyy. Roskien siivoaminen vapaaehtoisesti on hienoa, mutta jonkinlainen rohkaisu siisteysvastuuseen olisi kovin toivottavaa.

- jatkoa kuvien yltä

Sivistyskaupungilla on omat demokraattisesti laaditut järjestyssäännöt, jotka luovat asenteen yhteiseloon. Julkinen keskustelu ja kansanäänestys antavat järjestyssäännöille hyväksynnän ja arvovallan. Sääntöihin on kirjattu mm. "jokaisella laillisella järjestöllä on oikeus järjestää kunnan tiloissa, esim. kirjastot, kokouksia ja yleisötilaisuuksia" sekä "poliisin ohjeita ja määräyksiä noudatetaan". Mielenosoitukset kadulla ovat rauhallisia eivätkä luo pelon ilmapiiriä eikä mielenosoituksia saa häiritä. Jokaisella asukkaalla on oikeus häiriintymättä osoittaa mieltä sekä katsojana tutustua mielenosoitusten sanomaa.

Sivistyskaupungin siisteys ja turvallisuus tekee sitä kauniin. Sivistyskaupunki ottaa suojaansa jokaisen asukkaan ja rohkaisee vapaata ajattelua ja suoraa puhetta. Sivistyskaupunki ei julista itseään maailman parhaaksi missään asiassa. "Me ollaan maailman paras" -propaganda on verovarojen tuhlausta.

Sivistyskaupungissa kansalaiset tapaavat päättäjiä ja puolueita säännöllisissä, julkisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa saa sanoa mitä ajattelee. Sivistyskaupunki pitää perusasiat kunnossa eikä viihdytä asukkaita.

Edellä sivistyskaupungin perusta

Perustan päälle rakennetaan ilmikultturia kuten: museot, taidetalot, urheilutilat, kirjastot, stadionit jne., joissa vallitsee eurooppalaisen sivistyskaupungin tunnelma: hengen vapaus ja peloton ajatuksen lento. Niissä järjestettävät kulttuuripääkaupunkitapahtumat ovat esimerkkejä taiteen ja kulttuurin rajattomasta vapaudesta. Sivistyskaupunki on avoin kanssakäymiselle muiden kansojen kanssa, seuraa aikaansa ja ottaa vaikutteita rohkeasti arvioiden niitä omalta pohjaltaan.

Mitä on sivistys? Ken tietää, mutta sivistyskaupunki on täyskäsi: yritykset, koti, koulu, poliitikot ja hallinto tukevat sitä.

Kalle Sorainen
Helsinki
sunnuntai 9.6.2024
Europarlamenttivaalien 2024 vaalipäivä


Viitteet:
1. Euroopan kulttuuri- ja nuorisopääkaupungit
https://youth.europa.eu/get-involved/intercultural...

2. Euroopan kulttuuripääkaupungit
https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/euroopan-kulttuurip...

89. - Valitettavasti kaikki eivät ymmärrä, että pieneltä tuntuva yksittäinen teko kuten ajattelematon sana, viattomalta tuntuva kysymys tai katse, voi satuttaa.

Sama koskee siisteyttä. "Pieni", merkityksettömältä ja vähäpätöiseltä tuntuva roskaaminen on siisteysvihaa, joka pilaa ympäristöä ja laskee ihan kaikkien elämänlaatua. Joukkoliikenteen pysäkki on monelle tervetullut levähdyspaikka, mutta sen törkyisyys on toiseuttavaa ja jopa estää istumisen. - jatkuu alla

Yllä: Pysäkki A. Tämä on selkeä juttu. Tölkistä on nautittu juomaa ja tällätty se penkille. Roskis on ihan lähellä, mutta asenteellisesti kovin kaukana.

Alla: Pysäkki B. Citykultturistinen roskavalikoima: tupakantumppeja runsaasti myös maassa, jostakin (?) pudonnut ruuvi, intoa antaneen pullon korkki ja aurinkolasien linssi luomassa kontinentaalista charmia. Stadin nyssen odottaja ei hymyile.

jatkoa kuvien yltä - Roskaaminen on epäkunnioittavaa ja pakottaa arvokkaalla työllä hankittujen verovarojen turhauttavaan käyttöön. Siisteys vaarantuu ja kaikille tarkoitetun julkisen tilan turvattomuus lisääntyy. Jokaisen, ympäristön ja luonnon suojelun sekä ihmisoikeuksien merkityksen ymmärtävän, pitää miettiä toimia roskaamisen vähentämiseksi. - 30.6.2024.

Yllä: Tölkki on tipautettu maahan, roskiksella varustetun pysäkin tuntumaan.

Alla: Miksi siisteyttä vihataan?! Alas vievien liukuportaiden viereinen kuilu on vakiintunut tilavaksi roskikseksi, jonka yksittäiset "pienet" roskat muodostavat monimikroaggressiivisuuspohjaisen siisteysvihakokonaisuuden.

RIIPPULUKOLLA SIISTEYTÄ

90. - Vanha kunnon riippulukko löytää yllättäen paikkansa kansainvälistyvässä digi-kaupungissa ja suomalainen teollisuusperinne näyttää elinvoimansa.

Avoroskiskulttuuri on laajentunut ja vakiintunut osaksi citykultturismia, nauttien kuntatason yläpuolella olevan poliittisen vallan erityistä suojelua.

Tällä paikalla olevaan katuroskikseen kohdistunut mielenkiinto tuotti ikuisen avoroskiksen, jonka sisältö oli aina levinnyt ympäriinsä luoden epäsiistin yleisvaikutelman (katso yllä kohta 8.). Meno jatkui vuodesta toiseen. Vihdoin päätettiin tehdä joitakin ja suoritettiin vaihto tasokkaampaan katuroskismalliin, joita normaalisti on paraatipaikoilla.

Toki peruskaturoskis on ihan tyylikäs ja käytännöllinen, mutta puutteeksi osoittautui lukitusvaihtoehtojen rajoittuminen kolmioavaimeen, joka on helppo hankkia. Tämä järjestely toimii normaalioloissa, mutta nehän ovat historiaa. Siisteyden lisääminen edellytti lukituksen tehostamista, jonka mahdollistaa paraatiroskiksen rakenne. Kolmiolukon lisäksi paraatiroskiksessa on pari reikää, joihin riippulukon voi laittaa lukitusvahvistukseksi.

Sivustomme inspehtooriryhmä seuraa nohevasti 24/7 tuottaako riippulukko toivotun siisteysparannuksen vai onko se vain haaste, johon vastataan. - 16.7.2024.

Inspehtooriryhmän ensimmäinen raportti 23.11.2025:
Katso: Siisteys olisi kivaa
Riippulukko turvaa omaisuutta8. si - Sivustomme ...

91. - Kauppakarku-evado mercātus (katso yllä: kohta 25.) harrastaa monia kivoja lajeja. Kaupungin sisätilojen kiipeilyseinät ovat sille tutut ja helpoiksi käyneet. Tuoreen haasteen antoi kiipeilykallio, jonne kauppakarku on juuri päässyt tähystämään uusia nousuja. (Muita harrastuksia, katso kohta 84.). - 12.8.2024.

92. - KAUPUNGIN HIENOT KESÄKUKAT

Vuoden 2024 Helsingin kaupungin kesäkukkaistutukset ovat aidosti siisti juttu. Arvostamme tietenkin Espan yleistä vihreyttä ja kukkaloistoa kuten kaikkia kesäkukkia, mutta tässä kiinnitämme huomiota Hakaniementorin kukkaisaan kesäasuun.

Yllä: Pienen kesämökin kokoinen roskahuone paloi kivijalkaan. Paikka on keskellä tiivistä esikaupunkiasutusta - kesä 2024.

Ryhmän sirkushenkinen esitys kävelykadulla lauantaina iltapäivällä pääkaupungin ydinkeskustan ytimessä: näyttäviä hyppyjä, hämmästyttävää notkeutta ja huippuna tulitehostusta - 17.8.2024.

Levän kadun kulkutilaa rajoittavat terassi sekä kookkaat betonipenkit, esityksen yleisö tukki kadun lopullisesti ja kiireisimmät ohikulkijat kävelevät näytöksen läpi. Esitys kestää 10 min., taukoa saman verran, uusi esitys jne. Tuli saadaan sytytysnesteellä, jota on ilmeisesti esityksen tuntumassa, kadulla olevissa kasseissa.

Oliko tulitehosteella lupa? Jos oli, niin selvä juttu, mutta on kiintoisaa pohtia, kuinka suuri tulitehostus katutaiteessa sallitaan. Entä vastuu palovammasta? Järjestyslain 7 §: "Esitysten järjestäminen yleisellä paikalla on kielletty, jos se on lainvastaista taikka siitä aiheutuu vaaraa terveydelle, (…) tai huomattavaa häiriötä yleiselle järjestykselle." 10 §: "Toisen vahingoittamiseen soveltuvien (…) aineiden hallussapito (---) yleisellä paikalla on kielletty". Kokoontumislaki 530/1999 23 § on samanhenkinen.

Makuasia

Katutaide on makuasia. Kuka mistäkin tykkää, mutta citykultturismin lumoama kaupungin valta on ottanut erityiseen suojeluun katujen ja torien, ilman kunnon valvontaa, tapahtuvan eläväistyttämisen laajuudessa, jossa on piirteitä kulttuurivallankumouksellisesta muutoshalukkuudesta olla jotakin, jota ei olla. Eri muotoista rahan pyytämistä on nykyisin joka kulmassa. Seurasin tuliesitystä hieman syrjässä ja minut ehti bongata kaksi myyjää, joiden kummankin kanssa tilanne tuli kiusalliseksi kun edes kolme ostokieltäytymistä ei riittänyt. Painostava myyntitapa voi jonkun mielestä muuttaa kadun vaaralliseksi tilaksi.

Katujen keinotekoinen eläväistyttäminen on pintaliitoon pakottavaa vieraantuneisuutta, jonka ei-kannattajaksi ilmoittaudun. Katutaide yms. kuuluu kaupunkiin, mutta järkevissä rajoissa. Tätä varten tarvitaan kaupungin omat järjestyssäännöt, yleisen järjestyslain lisäksi.


Tarve järjestyssäännöille

Helsingin kaupungilla oli aikoinaan omat, valtuuston päättämät järjestyssäännöt. Asia kiinnosti jo 1980-luvulla ja kysyin järjestyssääntöjä kaupungin tiedotuksesta, joka silloin oli Jugend-salissa, mutta niitä ei ollut monipuolisessa esitevalikoimassa. Ystävällinen virkailija otti asian hoitaakseen ja kahden päivän päästä hain infosta järjestyssäännöt tavallisena A4-tulosteena. Ihmettelin ponnetonta tiedottamista järjestyssäännöistä. Kun yleinen järjestyslaki on korvannut kuntien omat järjestyssäännöt ne ovat kadonnet kansalaisten tietoisuudesta, mutta tarve järjestyssäännöille on lisääntynyt. Ristiriidan ratkaisee hallinnollinen luovuus.

Kun sanaa "järjestysäännöt" ei saa käyttää on kehitetty "turvallisemman tilan periaatteet" ja muita kiertonimiä ohjeille, joita on esillä kirjastoissa, metrossa jne.

On mahdollista, että näitä paikkakohtaisia, epäjohdonmukaisia ohjeita tulee lisää ja kokonaisuus tulee sekavaksi. Tarvitaan kodifiointi eli valtuuston demokraattisesti päättämät kaupungin omat järjestyssäännöt. Pääkaupungin ja suomalaisen esim. 40.000 tuhannen asukkaan kaupungin olot poikkeavat niin paljon, että yleinen järjestyslaki ei riitä. Tarvitaan omat, paikan erityiset olot huomioivat kunnalliset järjestyssäännöt. Se on tarpeellista palvelua kansalaisille ja ne on saatava ehdottomasti.

Kalle Sorainen
11.9.2024
Helsinki

- 94 -
- 95 -

- 96.-

Kevään ja kesän 2024 aikana pysähtyneitä liukuportaita tuli eteen entistä useammin. Paikoissa, joissa toimimattomia portaita on jo ollut, seisokkeja on useammin ja ilmiö levisi paikkoihin, joissa sitä ei ennen ollut. Tämä rasittaa systeemiä eikä korjaus pysy seisokkien perässä eli citykultturismi eläväistyttää yhteisöä jälleen uudella tavalla - liukuporras saattaa seistä päiväkausia, 2, 4, 6 päivää ja sitä rataa. Näin saadaan yhteisöön aitoa ja luontevaa, tietynlaista muutostunnelmaa. Järjestäytynyt yhteiskuntamme sopeutuu ilmiöön kehittämällä tiedotusta lapuilla ja kylteillä. Toimiva liukuporras on tuntuva osa nykyaikaista kaupunkia ja oli sitä vuosikymmeniä. Seisokki-ilmiö tuottaa ruuhkaa, hermostuneisuutta ja jopa heikentää turvallisuutta sekä antaa katukuvalle taantuvan säväyksen. Katso myös yllä: 55. - Citykulttuurin kuntoportaat.

98. - Neljä vierekkäistä penkkiä sai eriasteista päreistyskäsittelyä - YLLÄ kaksi työnäytettä. ALLA asemahallin tuoli. Paljaille käsille näiden päreistämisten haastavuusaste on kova, emmekä mitenkään osaa arvioida suorituksessa käytettyä välinettä. Kesä 2024.

99. - TULE JA PURISTA JA MENE !

Pienet asioilla on suuri merkitys. Yksi sana voi loukata ja toiseuttaa pysyvästi. Sama koskee kuluttajakäyttäytymistä, joka on arjen yhteisöllisyyttä.

Asiakkaiden mahdollisuus poimia itse ostokset kaupassa hyllyistä, laatikoista, pakastealtaista jne. on osa avointa, luottamukseen perustuvaa kansalaisyhteiskuntaa. Itsevalintamyymälöitä on maailmalla paljon tosin myyjä voi olla osa luxuskaupan ilmettä.- jatkuu kuvien alla.

Kaupassa olevien pakkausten kovakourainen käsittely on lisääntynyt selvästi parinkymmenen vuoden aikana. Tämä epäyhteisöllinen käyttäytyminen on loukkaus muita asiakkaita kohtaan ja kaupalle tappio. Avattu tai puristeltu myyntipakkaus estää ostopäätöksen kuten myös hedelmien turhan koskettelun näkeminen. Ruokapakkausten avaaminen tuottaa terveysriskin. Pakkaus voi olla myös aivan siisti, mutta sen esim. kymmenestä tuotteesta on kolme viety. Kotona avattu vajaa pakkaus tekee seuraavasta ostoreissusta vähemmän kivan - taas yksi juttu, joka pitää muistaa tarkistaa. Luottamus kärsii. Kuluttajien turvallisuutta suojelevat tuottajat ovat joutuneet kehittämään sinettejä, joiden toivotaan hillitsevän ilkivaltaa ja suojelevan ostajaa kun pakkauksen rikkominen on näkyvää ja keskeyttää oston. - jatkuu kuvien alla.

Teippilaseja on ympäri kaupunkia, enemmän ja enemmän. Paikkoja putsaava iso kone saattaa joskus kolhaista väärää paikkaa, mutta rikkinäisiä laseja näkyy niin taajaan, että mitä suurimmalle todennäköisyydellä, on ilkivalta tämän ilmiön takana.

Jos näin on, mallaa se kaupungin yleiseen epäsiisteytymiseen. Systeemillä on rahat ja välineet korjata tilanne, mutta puuttuu asenne ja rohkeus. Jotain on vinossa. Joulukuu 2024.

101. - Liikennevalot

Pitäjänmäentien ja Valimotien risteys. Edessä toimiva liikennevalojen ohjauslaatikko. Kadun toisella puolella odottaa yllätys - samalainen laite, mutta käsiteltynä (alla). Aika roisilta näyttää. Noin viikko sitten sama juttu Runeberginkadun ja Museokadun risteyksessä. Kuvankin otin, mutta tämä riittänee osoittamaan mistä on kysymys. Mitä on tapahtunut? En tiedä, mutta ei näitä ennen näkynyt. Helsinki 16.12.2024.

102. - Talven taika ei taitu - talvi 2024–25

Citykultturismi laajentuu ja kehittyy voimaannuttaen kaupungin kolmiulotteista ääripäistymistä (katso yllä: Siisteys on kivaa 21.- Siisteys ja maailmankehityksen suuri käänne - osa 2/4). Nyt tallennamme talven 2024–25 tilannekuvaa kahdella ilmiöllä, jotka ovat vakiintuneet osaksi kaupungin eläväistyttämisen saagaa. Tammikuu 2025.

Alla: Kaupungin taajan roskaamisen perässä ei pysy ihan asiallinen puhtaanapitomme. Tämä olikin jo tiedossa. Talven 2025–25 tilannekuvassa meininki on rento. Leikkipaikalle on tipautettu perusroskapussi, jonka asukas livauttaa isoon mustaan roskapussiin vapaaehtoisella kierroksellaan. Tammikuu 2025.

103. - Citykultturistinen kabaali on jo hyvän aikaa etsinyt tapausta, jolle voidaan myöntää kunniakas arvonimi Kaikkien Avoroskisten Kummin Kaima - KAKUK, jolla halutaan arvostaa avoroskisyhteisön ympäristövaikutusta osana järjestelmän yleistä kaupunkinäkemystä. Etsintä päättyi alueella, jonka keskuspaikka on Stoa, itäisen Helsingin kulttuurikeskus. Tapaus ansaitsee KAKUK -arvonimen ilmaisuvoimaisella kokonaisuudella, joka muodostavat itse tapaus, sen välitön läheisyys, mutta myös laajempi alue, jonne tapauksen vaikutus leviää, heikentyen herkästi kuten laineet veteen iskeytyneen kiven ympärillä. Kokonaisuus tuo kaupungin hengen näkyväksi tavalla, jossa hetkessä eläminen sidotaan aitoon laajakatseisuuteen. Näkyviin tulee citykultturismi itsenään, ylpeänä ja itsetietoisen varmana valtiaana. Citykultturismi on ominut historian, se hallitsee nykyisyyttä ja sen lippua seuraamme matkalla yhteisöllisyyskeskeiseen tulevaisuuteen. Citykultturismin hallussa ovat torit, kadut, marketit ja monen korvaparin välinen tila. Citykultturismi ei tee kompromisseja eikä neuvottele. Sen itsevarmuus on kiinnostavaa. Mihin se perustuu? Mitä se tuottaa? Mitä se jättää taakseen? Mitä se tuo eteemme? – tammikuu 2025.

SiisteysTonttu Helsingissä

104. - Aatonaattona 2025 Kuwawa-sivusto näki SiisteysTontun itse teossa Helsingin Töölössä poimimassa roskapihdeillä roskia ratikkapysäkillä. Syntyi keskustelu, matka jatkui yhdessä keskustaan ja selvisi, että kysymyksessä on raskaan sarjan palkittu siisteystoiminta.

Ilkka Erkkilä kertoo sivustollemme päättäneensä vaimonsa Kaijan kanssa 15 vuotta sitten jättää jälkikasvulle pikkasesti paremman maailma ja Roskasakki aloitti. Toiminta on todella maanläheistä ja työn saama korkean tahon tunnustus napsahtaa justiinsa kohdalleen.

Yllä: Taas lähtee yksi roska pussiin ja pääkaupungin keskustan tyyli säilyy.

Alla: Ilkka Erkkilä kertoo Roskasakin ottavan innoitusta myös John Kennedyn (1917–1963) ajatuksesta: Yksi henkilö voi tehdä muutoksen, ja kaikkien pitäisi yrittää.

Yllä kohdassa 90. esitellään riippulukon käyttöä katuroskiksissa. Ilkka Erkkilä kertoo vaikuttaneensa siihen, että riippulukot otettiin katuroskisten vahvistukseksi.

Kuwawa-sivusto onnittelee Roskasakin SiisteysTonttua ja hänen Tontturouvaansa loistavasta toiminnasta. Siisteys on kivaa!

Kalle Sorainen
Helsinki
23.12.2025

Lisätietoja:
Roskasakki
https://roskasakki.fi

105. - Citykultturismin oivallisuuden parhautta ei ole vain katuilmeen muuttamiskyky vaan yhteisöllisyyteen ohjaaminen. Paraatiesimerkkinä kaupungin perintehikkään tavaratalon ulko-oven käsittely, jolla kutsuttiin paikalle keltamustaa väriä levittävä yhteistyökumppani.

Ensivaikutelma on oven veto ulkoa ulospäin, mutta ehkä tässä onkin työntö sisältä ulospäin. Onko performanssissa käytetty apuvälinettä? Nopeassa tarkastelussa ei astalon aiheuttamia jälkiä näkynyt vaikka ovi on saatettu kaarelle eli tässä on ollut käytössä vahvaa käsivoimaa tai kaksi käsiparia. Joka tapauksessa näin saatiin paikalle kunnallisväriä levittävä ryhmä ja citykultturistinen yhteistyö on luonut taide-efektin eläväistyttämään urbaania atmosfääriä.

Keltamusta on vahvalla otteella muodostumassa pääkaupunkiseudun kunnallisväriksi. Ilmiö on dynaaminen. Se tarkoittaa keltamustan näkymistä tietyissä kohteissa säännöllisesti, mutta kunnallisvärin esiintymispintojen valikoima monipuolistuu. Yksittäisen ihmisen mieleen keltamusta väri viestittää vaaraa ja kehottaa valppauteen, mutta värin yleistymisen voisi ehkä toivoa vaikuttavan yhteiskunnan ylätason tietoisuuteenkin - Helsinki 25.4.2026.

Katso myös:

ETUSIVULLE