SUURI SAUNOTTAJA
Suomen saunakulttuurin muutos
ja Keko-äly
13. mm - 16.9.2026

Suomalaisia mansikoita saa Helsingin kauppatorilta vielä syyskuussa ja niitä katsellessa kuului selän takaa: "Suomi ei enää ole puolueeton. Mitenköhän Suomen käy"? Käännyin ja Suuri Saunottaja jatkoi: "Asia on sillä tavalla, että lähdet kanssani kierrokselle".

Yllä: "Minun aikanani ja sen jälkeenkin Presidentinlinnassa eri maiden valtiojohtajat kävivät edistämässä rauhaa. Se siitä. Nyt mennään Tamminiemeen, maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimeen - saunaa".

Alla: "Enemmän vain vähemmän tunareita tuolla? Enemmän. Ennen jotkut maksattivat meillä koko Afrikan kehitystä. Hölmöä se oli, mutta vienti veti joka suuntaan ja rahaa tuli. Nyt kaikki puolueet vasemmistosta ja oikeistoon maksattavat meillä velaksi Ukrainan sotaa ja Amerikan puolustusteollisuuden loputonta voitonnälkää, vaikka talous on kuralla. Tämä kaikki peitetään imelällä Maailman onnellisin kansa -propagandalla, jota ihailisivat neukkukommaritkin".

Alla: "Jaa .. se siis nykyisin on täällä. Minun aikanani ulkoministeriö oli Ritarikadulla ja hyvin pyyhki. Katajanokan palatsi vastaa EU- ja valtiojohtomme itsetunnon tasovaatimuksia. Venäjän vallan aikana tämä rakennettiin. Tsaarillista komeutta, joka on konvertoitu kungliga-fiiniksi. Mitä tyyppejä täällä lappaa? Tilaa on, mutta ei sijaa Suomen puolueettomuuspolitiikkaa ja kansainvälistä rauhaa lämmittävälle saunalle. Sellaista odotellessa ..."

Alla: ... heräsin hätkähtäen. Olin mennyt iltapäivänokosille 14.9.2026 sen jälkeen kun uutisissa oli kerrottu Suomen päätöksestä liittyä Ranskan lanseeraamaan Euroopan turvallisuuden kannalta merkittävään ydinpelotealoitteeseen. Uutinen oli kuin pahaa unta ja olin nukkunut levottomasti. Onneksi vuonna 2026 Saksassa rauhan tunnelma vahvistuu ja tällä kerralla Saksan kansa voi olla se voima, joka johdattaa Euroopan pois sotaisuudesta. Tarvitsin lasin vettä ja kirjahyllyn ohi kävellessäni huomasin, että sinne oli ilmestynyt pieni patsas. Jotain siis on tapahtumassa!

PS.
Urho Kaleva Kekkonen (3.9.1900–31.8.1986) oli Suomen tasavallan 8. presidentti vuosina 1956–1982, yli 25 vuoden ajan. Kekkosen presidenttiyden aikana vuonna 1978, Helsingin keskustassa eräs henkilö kiersi toimistoissa myymässä näitä pystejä.

90 vuotta professori Matti Klingen syntymästä
12. mm - 31.8.2026

31. elokuuta 2026 on kulunut 90 vuotta professori Matti Klingen (31.8.1936–5.3.2023) syntymästä. Klinge oli Helsingin yliopiston ruotsinkielisen historian professori 1975–2001.

Alla: Matti Klinge (punainen nuoli oikealla) megafonin kanssa aloittamassa kävelykierrosta Topelian edessä Unioninkatu 38. Topelia on Helsingin yliopiston historian ja kulttuurien tutkimuksen laitos.

Torstaina 4. toukokuuta 2000 klo 18.00 yliopiston Topelia-laitoksen pihalle, Klingen työhuoneen tuntumaan tulikin väkeä mukavasti, flanööriproffalle ämyri kouraan ja sitten kävelykerrokselle.

Yllä: Varsapuistikon tuntumassa Unioninkadulla.
Alla: Kaisaniemen puistossa.

Reitti kulki Unioninkatua Varsapuistikon kautta Kaisaniemen puistoon Vapaamuurarin haudalle ja puiston ravintolan tuntumaan päätyen Senaatintorille. Stoppeja oli useita. Niiden aikana Klinge kertoi sopivassa suhteessa virallista ja mehevää epävirallista historiaa. Vahvasti ylösrakentava kokemus.

40 vuotta: Formula 1 Unkarin Grand Prix
11. mm - 16.6.2026

Formula 1 AWS (Amazon Web Services) Hungarian Grand Prix 2026 ajetaan Hungaroringillä 24.–26. heinäkuuta 2026 ja mukana on suomalainen Valtteri Bottas autonaan Cadillac MAC-26, jossa Ferrari 067/6-moottori.

Hungaroringien1986 ja 2026 välissä on 40 vuotta ja juhlavuoden huomioi tunnetun unkarilaisen toimittaja, kirjailija ja valokuvaaja Károly Méhesin valokuvateos "40 Unkari Grand priz'tä – 7 suomalaista kuljettajaa", jonka julkaisutilaisuus oli Helsingin Liszt-instituutti Unkarin kulttuurikeskuksessa 16.6.2026. Károly Méhes oli paikalla ja kertoi kirjansa taustoista.

Vapaudesta
Ele Alenius -seminaari

Helsinki torstai 4.6.2026 - Vapaudesta -seminaarin päätti sen vetäjä Kalevi Suomela: "Tulimme kaikki tänne viisastumaan". Näin kävi sillä yli kaksituntiseksi venähtäneen Ele Alenius -seminaarin tuvantäyteinen yleisö sai monipuolisia näkemyksiä aiheesta. Vauhti otettiin Timothy Snyderin kirjasta "Vapaudesta". Työväenliikkeen kirjastossa puhujana oli maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja paneelissa teoksen suomentaja Tommi Uschanov sekä Demo Finlandin ohjelmajohtaja Johanna Ketola. Tilaisuuden järjestivät KSL-opintokeskus ja Vapaus valita toisin ry.

Teivo Teivainen mm. selvitteli käsitteitä positiivinen vapaus ja negatiivinen vapaus kyseenalaistaen niiden tavanomaisen liittämisen vasemmistoon tai oikeistoon, jotka kummatkin voivat kuitenkin käyttää näitä käsitteitä työvälineinään. Teivainen nosti esille John Stuart Millin (1806–1873) ja John Locken (1632–1704) koloniaaliset ajatukset: intialaiset eivät olleet kypsiä vapauteen, vapaus kuuluu vain sivistyneille jne. muistuttaen, että Millillä ja Lockella on kuitenkin ajatuksia vapaudesta, joilla on yhä kiinnostavuutta meidän ajassamme.

Johanna Ketola totesi, että puolet maailman väestöstä on vaikutushaluisia alle 30-vuotiaita ja esitteli nuorison yhteiskunnallisen toimimisen vapauksia mittaavan Global Youth Participation Indexin - GYPI.

Snyderin Vapaudesta-kirjan suomentaja Tommi Uschanov on sisäistänyt seminaarin kokonaisuuden: "Jos Ele Alenius olisi syntynyt Yhdysvalloissa olisi hän kirjoittanut tämän kirjan". Uschanovin mukaan Timothy Snyder kirjoitti kirjansa Joe Bidenin presidenttiyden ajan (2021–2025) amerikkalaisille. Seminaarissa yleisöltä tuli kommentteja mukavasti.

Valtiotieteen tohtori Ele Alenius (5.6.1925–19.11.2022) on nimikkoseminaarinsa ansainnut. Yksi totuus, johon ohjaavat vahva yleinen mielipide, puolue, oman hallitus, suurvalta tai johtavat tiedotusvälineet, ei sopinut Ele Aleniukselle. Aleniuksen yhteiskunnallinen ajattelu ja puhe oli vapaata. Ilman sananvapautta päädytään lopulta kriisiin. Rauha oli Aleniuksen maailmankuvan keskiössä.


Timothy Snyder,
Vapaudesta, Siltala 2025.

Ele Alenius kuwawa.net -sivustolla:
Siisteys on kivaa
17. - Siisteys ja maailmankehityksen suuri käänne - 1/4

Mielenosoitus
Ei ydinaseita Suomeen!
9. mm - 20.5.2026

Puhujina kansainvälisestä Ydinaseiden vastaisesta kampanjasta ( ICAN ) Florian Eblenkamp ja Julia Jernvall Suomen kampanjasta. Musiikkia: Daniela Fogelholm, Tumppi Varonen, Monna Kamu, Eero Ojanen, Mikko Perkoila ja Pändikollektiivi.

HALUAAMME, ETTÄ SUOMI ON EDELLEEN YDINASEETON TULEVAISUUDESSA JA ETTÄ SE ON KIRJATTU LAKIIN !

Järjestäjät: Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry, Suomen Rauhanpuolustajat ry, Suomen Sadankomitea ry, Aseistakieltäytyjäliitto ry, PAND Taiteilijat rauhan puolesta ja Tekniikka Elämää Palvelemaan ry.

Yhdysvallat ja Trump:
TAIWAN ON KIINAN!
8. mm - 13.5.2026

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin teki valtiovierailun Kiinan kansantasavaltaan toukokuussa 2026. Valtiovierailun perusedellytys on, että Yhdysvallat tunnustaa Taiwanin olevan osa Kiinaa ja sen Yhdysvallat teki vuonna 1979 kun presidentti Jimmy Carter tunnusti Kiinan kansantasavallan Yhden Kiinan edustajaksi ja katkaisi diplomaattisuhteet Taiwaniin eikä Yhdysvalloilla sen jälkeen ole ollut muodollisia valtiollisia suhteita Taiwaniin, vaikka suhde on muuten läheinen.

Jos Trump toukokuun 2026 valtiovierailun yhteydessä käyttää selvästi Taiwanin itsenäisyyttä tukevaa muotoilua, voi vierailun luonne jopa muuttua. Trump saisi arvokkaan kohtelun yksityishenkilönä, mutta valtiollisia neuvotteluja ei käytäisi eikä valtiollisia sopimuksia tehtäisi.

Nykytilanteessa on hyvä muistaa, että vuodet 1949–1979 Yhdysvallat ei käynyt kauppaa Kiinan kansantasavallan kanssa tavoitteenaan saattaa Kiinan tilanne niin vaikeaksi, että mm. nälänhätää kokeva kansan kaataisi hallituksen. Nyt Yhdysvallat toivoo voivansa viedä Kiinan ruokaa ja muita tuotteita. Näin maailma muuttuu.

Taiwanin taloussuhteet Manner-Kiinaan ovat muodostuneet niin vahvoiksi ja lupaaviksi, että toive niiden häiriöttömästä jatkumisesta ja rauhan säilymisestä on varmasti viestitetty Taiwanilta Trumpille.


Lisätietoja:

Rivisuomalainen
52. rs - Manner-Kiina, RAUHA, Taiwan.
42. rs - Taiwan - rauha on ratkaisu.

Kotimainen kieli. Vieras kieli. Suomen kieli.
VALLAN KIELI!
7. mm - 7.5.2026

"Pakkoruotsi" on tyytymättömyyttä ilmaiseva epävirallinen määritelmä, jonka taustalla on voimattomuutta ja turhautuneisuutta. Samaa kielipolitiikkaa ovat määritelmät "kaksi kansalliskieltä", "kaksi virallista kieltä", "toinen kotimainen kieli", "suomi ja ruotsi ovat tasa-arvoisia kansalliskieliä" jne. Niiden takana on virallinen valtiollinen valta.

Parannusta kielipolitiikkaan saadaan kun pakkoruotsin vastustamisen rinnalle nostetaan hyvän ja oikean kielipoliittisen tulevaisuuden esittely.

Budjettiriihessään 21.–22.4.2026 hallitus piti välttämättömänä löytää nopeita säästöjä valtion rahankäyttöön eikä mikään hallinnonala ole pyhä. Näin ei ole. Pakkoruotsi on 60 miljoonan euron vuosittainen menoerä ja lisäksi tulee muukin pakkoruotsihenkinen hallinto kuten maisterikoulutukseen kuuluva ruotsinkoe ja virkoihin vaadittava kielitodistus. Nämä rahat on käytettävä hyödyllisesti.

Suomenkielisille peruskoululaisille annettava vieraiden kielien opetus ei vastaa aikamme vaatimuksia, vaikka kansainvälistyminen on valtion tavoite. Asia oli esillä jo vuonna 2017 professori Riitta Pyykön julkaisussa: Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta (1. viite), mutta parannusta ei ole tullut ja vuonna 2025 hallitukselle tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä kannettiin huolta ", että kieltenopetus ei ole vain harvojen etuoikeus, vaan jokaisen oppilaan oikeus" (2. viite).

Ensimmäisenä vieraana kielenä englantia opiskelevien peruskoululaisten määrä on pysynyt suhteettoman suurena. Lukuvuonna 2024–25 englantia opiskeli 45 308 kun ranskaa opiskeli vain 555, saksaa 459 ja espanjaa 394. Englannin kieltä tarvitaan ja suosio on ymmärrettävää, mutta monissa kouluissa englanti on ainoa tarjolla oleva vieras kieli, jonka rinnalla opiskeltava ruotsi ei ole vieras kieli vaan "toinen kotimainen". Oppilaille ruotsin kieli on käytännössä toinen vieras kieli, jonka opiskelun pakollisuus estää ottamasta englannin kielen rinnalle esim. saksan tai ranskan. Määritelmä "toinen kotimainen kieli" on todellisuutta vääristävän, kielivalikoimaa supistaneen hallinnollisen ja kansamme etujen vastaisen määrittelyvallan käyttöä.

Kieliopettajien puute
Oppilaille tarjotun vieraiden kielten suppean valikoiman johdonmukainen seuraus on puute kieltenopettajista. Tämän kehityksen salliminen tekee Suomen kansainvälistymispuheesta epäaitoa ja teennäistä.

Pakkoruotsi on hyödytön panostus
1970-luvun alun jälkeen noin 3 miljoona suomalaista on opiskellut pakkoruotsin ja kun joka vuosi tulee lisää, pitäisi ruotsin kielen taitovarannon riittää, mutta maamme 17 kaksikielistä oikeusistuinta eivät saa riittävästi ruotsia osaavaa henkilökuntaa. Tuomarit ja ylempi virkakunta hallitsevat ruotsin kielen, mutta tarjolla ei ole riittävästi kieliapua antavaa henkilökuntaa kuten tulkkeja, poliiseja yms. Vastenmielisesti opiskeltu ja ilman käyttöä jäänyt ruotsin kieli on taantunut. Tuo aika pitää käyttää kansainvälisyyttä tukeavaan, monipuoliseen maailmankielten opiskeluun.

Ruotsinkielinen palvelu järjestyy!
Hyvä kehitys alkaa kun ruotsi kielestä on tehty yksi tarjolla olevista vieraista kielistä. Vapaaehtoinen opiskelu tuottaa tietenkin paremman tuloksen ja johtaa todennäköisesti ruotsin kielen ottamiseen ylioppilaskirjotukseen. Pienempi määrä nostaa laatua, saadaan hyvää ruotsia puhuvia suomenkielisiä yleisöpalveluun ja ruotsin kielen opiskelusta tulee järkevää. Pakkoruotsista vapautuminen lisää tasa-arvoa, tekee ruotsin kielen opiskelusta yleisesti hyväksyttyä ja luontevaa. Silloin on mukava sanoa: ruotsalaisuus ja ruotsin kieli on suomalaisuutta! Myös historiallisen muistin henki paranee.

Pinnallinenkin tutustuminen maamme historiaan nostaa esiin suomen kielen huonon aseman Ruotsin vallan aikana ja itsenäisyyden ajan suomenkielisen enemmistön kohtuuttoman heikot kielelliset oikeudet, jonka jatkona pakkoruotsi on nyt huonoa henkeä tuottamassa. Ruotsin kielen saattaminen sille todellisuudessa kuuluvaan asemaan on oikeudenmukainen ratkaisu. jonka arvokkain tulos ajan myötä on kansallinen yhtenäisyys ystävällisessä hengessä.

Kalle Sorainen
Helsinki

Viitteet:
1.
Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:51. Riitta Pyykkö Vararehtori, professori 13.12.2017
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/cor...

2.
Kirjallinen kysymys kieltenopetuksen edistämisestä KK 175/2025 vp
https://www.eduskunta.fi/asiat-ja-aanestykset/valt...

Ydinpelote- uhka vai mahdollisuus?
6. mm - 7.4.2026

Asiat: Ydinaseiden humanitaariset vaikutukset - Jani Leino SPR, oikeudellinen asiantuntija. Lisääkö ydinasepelote turvallisuutta? - Mika Kerttunen, VTT, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasstrategian dosentti. Suomi ja ydinaseet - Kati Juva lääkäri, dosentti, Lääkärin sosiaalinen vastuu, ICAN Finland.

Todettiin ydinaseiden olevan uhka kaikelle elämälle ja koko ekosysteemille. Ennen NATO-sopimusta kuten myös ennen Suomi–Yhdysvallat DCA-sopimusta, katsottiin tarpeettomaksi ottaa niihin mainintaa ydinaseesta, sillä Suomen ydinenergialaki kieltää ydinaseet. Nyt ydinenergialakia ollaan muuttamassa ydinaseet sallivaksi. Tätä toimintatapaa oudoksuttiin kuten myös Suomen ulkopoliittisen konsensuksen syrjäyttämistä ydinenergialain muutoksen valmistelussa. Natoon liityttäessä korostettiin Naton ydinsateenvarjon Suomelle antaman suojan vahvuutta, mutta nyt hallitus toteaa "Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että Naton pelote, sisältäen kaikki sen osa-alueet, on uskottava ja muodostaa mahdollisimman korkean kynnyksen sotilaallisille toimille Suomea ja koko liittokuntaa vastaan". Tilaisuudessa pohdittiin kiinnostavasti pelote-käsitettä. Puolustajan A päässä on luottamus, että pelote hillitsee mahdollista hyökkääjää B, mutta pelotteen vaikutus on todellinen vain jos se on B:n päässä jne.

Järjestäjät:
Rosebud-kirjakauppa ja ICAN Finland.

Ei ydinenergialain muutokselle !
5. mm - 28.3.2026

Järjestäjinä joukko yksityishenkilöitä eri puolueista, järjestöistä ja niiden ulkopuolelta ICAN Finland kampanjaverkoston kautta - International Campaign to Abolish Nuclear Weapons.

Helsinki perjantai 13.3.2026 - Eduskuntatalolla oli mielenosoitus: EI ydinaseita Suomen maaperälle! Ei läpi, ei poikki eikä sivuitse! EI ydinasepelotteelle ja kauhun tasapainottelulle!

Ydinenergialain ydinasekielto pidettävä ennallaan. Hallituksen uuden esityksen mukaan kaikki ydinaseita koskevat rajoitukset poistettaisiin. Vaikka tarkoitus ei ole nyt tuoda ydinaseita Suomeen, sallittaisiin niiden kauttakulku, eikä jatkossa olisi esteitä niiden sijoittamisellekaan. Emme välttämättä edes tietäisi, jos niitä tuotaisiin Yhdysvaltojen tukikohtiin Suomessa. Puhujina olivat mm. erikoislääkäri ja tietokirjailija Kati Juva (ICAN Finland) ja kirjailija Mike Pohjola.

Tilaisuuden kordinoivat mm.: ICAN Finland - kansainvälisen International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -järjestön suomalainen yhteistyöverkosto ja PAND – Taiteilijat rauhan puolesta.

3. mm - 8.3.2026

Teemavuonna tuodaan esille kotimaisia kieliä sekä niiden merkitystä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Opetusministeri Anders Adlercreutz toteaa "Suomen kansalliskielten laaja-alainen ja sujuva käyttö on osa kansallista huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta tukee myös se, että pidämme huolta eri kielten ja kielimuotojen monipuolisesta osaamisesta, kriittisestä lukutaidosta ja kielikoulutuksesta jokaisen oikeutena (viite)". Samalla kun opetusministerin ajatuksia on helppo kannattaa, tulee myös tiedostaa, että valtiovallan yleisessä kielipoliittisessa asenteessa on suomen kielen aseman osalta toivomisen varaa. Mallia sopii ottaa Ruotsista.

Ruotsin kansallisen kielipolitiikan kaksi ensimmäistä tavoitettava ovat:
− ruotsi on Ruotsin pääkieli ja samalla ainoa hallintokieli
− ruotsia tulee olla mahdollista käyttää yhteiskunnan kaikilla alueilla.

Yksikielisen Suomen Puolesta ry haluaa suomen kielen maamme ainoaksi viralliseksi kieleksi. Kotimaisten kielten teemavuotena 2026 yhdistys kiinnittää huomion juuri siihen, että suomi on Suomen pääkieli ja sen asema on varmistettava myös tulevaisuudessa

Yhdistys korostaa monipuolisen kielitaidon tarpeellisuutta. Tätä edistetään parhaiten muuttamalla ruotsin kieli valinnaiseksi A1-kieleksi. Pakkoruotsin poistaminen antaa mahdollisuuden lisätä opiskeltavien kielten valikoimaa mm. Euroopan suurilla kielillä. Ruotsin kielen valinnaisuus alkavana kielenä nostaa myös ruotsin kielen osaamistasoa palveluiden tuottamisessa, sillä vapaaehtoisuuteen perustuva kielivalinta sekä pidentää ruotsin kielen oppimiseen käytettyä aikaa vuosilla että saa entistä useamman kirjoittamaan ruotsin osana yo-tutkintoa.

Viite:
Opetusministeri Anders Adlercreutz:
Kielitaito, kieliviisaus ja kielisivistys luovat vankan pohjan menestyvälle. yhteiskunnalle.
https://okm.fi/-/kielitaito-kieliviisaus-ja-kielisivistys-luovat-vankan-pohjan-menestyvalle-yhteiskunnalle.

Defence Cooperation Agreement

Arvio: Peruskoulu 2045: Elämää varten
Visio suomalaiselle peruskoululle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:7.
Julkaistu 11.2.2026.

1. mm - 14.2.2026

Julkaisu esittää nimensä mukaisesti yleisiä suuntaviivoja peruskoulun kehittämiselle ja hyvästä syystä. Länsimaille yhteiskunnan nopeakin muutos on tuttua, mutta nyt meneillään oleva maailmanlaajuinen suurvaltasuhteiden, kansojen ja tekniikan ainoalaatuinen kehitys on huomioitava Suomen koululaitoksenkin toiminnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on oikealla asialla julkaistessaan peruskoulun kehittämisvision tulevaisuuskeskustelun pohjaksi.

Tuon yleisiä linjoja hakevan keskustelun pitää olla julkinen, monipuolinen ja kestoltaan riittävän pitkä, mutta peruskoulua koskevat täsmällisetkin ehdotukset ovat paikallaan jo nyt. MaailmanMailman julkaisee kirjoituksen, joka on Länsi-Savo lehden 5.2.2026 mielipidesivulla.

"Pakkoruotsin pitäisi vaihtua valinnaisruotsiin. - Toivoisin, että pakkoruotsi vaihtuisi valinnaisruotsiin. Ruotsia ei tarvitse muualla kuin noin kolmessa maassa: Ruotsi, Norja, Tanska. Vaikkapa matematiikkaa tarvitsee melkein joka ammatissa, tai englantia puhutaan melkein ympäri maailmaa, niin miksei ruotsia voisi korvata vaikkapa englannilla tai matematiikalla. En ole kertaakaan puhunut ruotsia ruotsin tunnin ulkopuolella. Englantia puhutaan ympäri maailmaa, niin miksei ruotsin tunteja voisi korvata englannin tunneilla? Englantia tarvitsee melkein jokaisessa ammatissa, ja melkein joka maassa puhutaan englantia. Jos menet esimerkiksi Kiinaan tai Ranskaan, mitä veikkaat: kuinka moni ihminen osaa puhua ruotsia versus kuinka moni ihminen puhuisi sinun kanssasi sujuvaa englantia? Miksei kaikille hyödytöntä asiaa voisi korvata kaikille hyödyllisellä asialla?
Elmo Siitarinen - kirjoittaja on Mäntyharjun yhtenäiskoulun 8C-luokan oppilas".

ETUSIVULLE